ilmailla

Finnish

Etymology

From ilma +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈilmɑi̯lːɑˣ/, [ˈilmɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ilmɑilːɑ
• Syllabification^(key): il‧mail‧la

Verb

ilmailla

1. (intransitive) To aviate.

Conjugation

Inflection of ilmailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmailen	en ilmaile	1st sing.	olen ilmaillut	en ole ilmaillut
2nd sing.		ilmailet	et ilmaile	2nd sing.	olet ilmaillut	et ole ilmaillut
3rd sing.		ilmailee	ei ilmaile	3rd sing.	on ilmaillut	ei ole ilmaillut
1st plur.		ilmailemme	emme ilmaile	1st plur.	olemme ilmailleet	emme ole ilmailleet
2nd plur.		ilmailette	ette ilmaile	2nd plur.	olette ilmailleet	ette ole ilmailleet
3rd plur.		ilmailevat	eivät ilmaile	3rd plur.	ovat ilmailleet	eivät ole ilmailleet
passive		ilmaillaan	ei ilmailla	passive	on ilmailtu	ei ole ilmailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmailin	en ilmaillut	1st sing.	olin ilmaillut	en ollut ilmaillut
2nd sing.		ilmailit	et ilmaillut	2nd sing.	olit ilmaillut	et ollut ilmaillut
3rd sing.		ilmaili	ei ilmaillut	3rd sing.	oli ilmaillut	ei ollut ilmaillut
1st plur.		ilmailimme	emme ilmailleet	1st plur.	olimme ilmailleet	emme olleet ilmailleet
2nd plur.		ilmailitte	ette ilmailleet	2nd plur.	olitte ilmailleet	ette olleet ilmailleet
3rd plur.		ilmailivat	eivät ilmailleet	3rd plur.	olivat ilmailleet	eivät olleet ilmailleet
passive		ilmailtiin	ei ilmailtu	passive	oli ilmailtu	ei ollut ilmailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmailisin	en ilmailisi	1st sing.	olisin ilmaillut	en olisi ilmaillut
2nd sing.		ilmailisit	et ilmailisi	2nd sing.	olisit ilmaillut	et olisi ilmaillut
3rd sing.		ilmailisi	ei ilmailisi	3rd sing.	olisi ilmaillut	ei olisi ilmaillut
1st plur.		ilmailisimme	emme ilmailisi	1st plur.	olisimme ilmailleet	emme olisi ilmailleet
2nd plur.		ilmailisitte	ette ilmailisi	2nd plur.	olisitte ilmailleet	ette olisi ilmailleet
3rd plur.		ilmailisivat	eivät ilmailisi	3rd plur.	olisivat ilmailleet	eivät olisi ilmailleet
passive		ilmailtaisiin	ei ilmailtaisi	passive	olisi ilmailtu	ei olisi ilmailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ilmaile	älä ilmaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ilmailkoon	älköön ilmailko	3rd sing.	olkoon ilmaillut	älköön olko ilmaillut
1st plur.		ilmailkaamme	älkäämme ilmailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ilmailkaa	älkää ilmailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ilmailkoot	älkööt ilmailko	3rd plur.	olkoot ilmailleet	älkööt olko ilmailleet
passive		ilmailtakoon	älköön ilmailtako	passive	olkoon ilmailtu	älköön olko ilmailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmaillen	en ilmaille	1st sing.	lienen ilmaillut	en liene ilmaillut
2nd sing.		ilmaillet	et ilmaille	2nd sing.	lienet ilmaillut	et liene ilmaillut
3rd sing.		ilmaillee	ei ilmaille	3rd sing.	lienee ilmaillut	ei liene ilmaillut
1st plur.		ilmaillemme	emme ilmaille	1st plur.	lienemme ilmailleet	emme liene ilmailleet
2nd plur.		ilmaillette	ette ilmaille	2nd plur.	lienette ilmailleet	ette liene ilmailleet
3rd plur.		ilmaillevat	eivät ilmaille	3rd plur.	lienevät ilmailleet	eivät liene ilmailleet
passive		ilmailtaneen	ei ilmailtane	passive	lienee ilmailtu	ei liene ilmailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ilmailla		present	ilmaileva	ilmailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilmaillakseni ilmaillaksemme 2nd ilmaillaksesi ilmaillaksenne 3rd ilmaillakseen ilmaillaksensa		past	ilmaillut	ilmailtu
2nd	inessive2	ilmaillessa	ilmailtaessa	agent3	ilmailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilmaillessani ilmaillessamme 2nd ilmaillessasi ilmaillessanne 3rd ilmaillessaan ilmaillessansa		negative	ilmailematon
	instructive	ilmaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ilmailemassa	—
	elative	ilmailemasta	—
	illative	ilmailemaan	—
	adessive	ilmailemalla	—
	abessive	ilmailematta	—
	instructive	ilmaileman	ilmailtaman
4th4	verbal noun	ilmaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilmailemaisillani ilmailemaisillamme 2nd ilmailemaisillasi ilmailemaisillanne 3rd ilmailemaisillaan ilmailemaisillansa

Derived terms

• ilmailu

 

Further reading

• “ilmailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02