irtautumislauseke

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

itratutumis- ‎(disconnection) +‎ lauseke ‎(clause)

Noun[edit]

irtautumislauseke

  1. (law) escape clause (clause, term or condition in a contract that allows a party to that contract to avoid having to perform the contract or cancel it)

Declension[edit]

Inflection of irtautumislauseke (Kotus type 48/hame, kk-k gradation)
nominative irtautumislauseke irtautumislausekkeet
genitive irtautumislausekkeen irtautumislausekkeiden
irtautumislausekkeitten
partitive irtautumislauseketta irtautumislausekkeita
illative irtautumislausekkeeseen irtautumislausekkeisiin
irtautumislausekkeihin
singular plural
nominative irtautumislauseke irtautumislausekkeet
accusative nom.? irtautumislauseke irtautumislausekkeet
gen. irtautumislausekkeen
genitive irtautumislausekkeen irtautumislausekkeiden
irtautumislausekkeitten
partitive irtautumislauseketta irtautumislausekkeita
inessive irtautumislausekkeessa irtautumislausekkeissa
elative irtautumislausekkeesta irtautumislausekkeista
illative irtautumislausekkeeseen irtautumislausekkeisiin
irtautumislausekkeihin
adessive irtautumislausekkeella irtautumislausekkeilla
ablative irtautumislausekkeelta irtautumislausekkeilta
allative irtautumislausekkeelle irtautumislausekkeille
essive irtautumislausekkeena irtautumislausekkeina
translative irtautumislausekkeeksi irtautumislausekkeiksi
instructive irtautumislausekkein
abessive irtautumislausekkeetta irtautumislausekkeitta
comitative irtautumislausekkeineen

Synonyms[edit]