itseisarvo

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index it)

Etymology[edit]

Compound of itseis- +‎ arvo.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈitseisˌɑrʋo]
  • Hyphenation: it‧seis‧ar‧vo

Noun[edit]

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi
Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

itseisarvo

  1. (mathematics) An absolute value.
  2. (ethics) An intrinsic value.

Declension[edit]

Inflection of itseisarvo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative itseisarvo itseisarvot
genitive itseisarvon itseisarvojen
partitive itseisarvoa itseisarvoja
illative itseisarvoon itseisarvoihin
singular plural
nominative itseisarvo itseisarvot
accusative nom. itseisarvo itseisarvot
gen. itseisarvon
genitive itseisarvon itseisarvojen
partitive itseisarvoa itseisarvoja
inessive itseisarvossa itseisarvoissa
elative itseisarvosta itseisarvoista
illative itseisarvoon itseisarvoihin
adessive itseisarvolla itseisarvoilla
ablative itseisarvolta itseisarvoilta
allative itseisarvolle itseisarvoille
essive itseisarvona itseisarvoina
translative itseisarvoksi itseisarvoiksi
instructive itseisarvoin
abessive itseisarvotta itseisarvoitta
comitative itseisarvoineen

Derived terms[edit]