järkyttynyt

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the verb järkyttyä.

Adjective[edit]

järkyttynyt ‎(comparative järkyttyneempi, superlative järkyttynein)

  1. shocked, shaken, taken aback

Declension[edit]

Inflection of järkyttynyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative järkyttynyt järkyttyneet
genitive järkyttyneen järkyttyneiden
järkyttyneitten
partitive järkyttynyttä järkyttyneitä
illative järkyttyneeseen järkyttyneisiin
järkyttyneihin
singular plural
nominative järkyttynyt järkyttyneet
accusative nom. järkyttynyt järkyttyneet
gen. järkyttyneen
genitive järkyttyneen järkyttyneiden
järkyttyneitten
partitive järkyttynyttä järkyttyneitä
inessive järkyttyneessä järkyttyneissä
elative järkyttyneestä järkyttyneistä
illative järkyttyneeseen järkyttyneisiin
järkyttyneihin
adessive järkyttyneellä järkyttyneillä
ablative järkyttyneeltä järkyttyneiltä
allative järkyttyneelle järkyttyneille
essive järkyttyneenä järkyttyneinä
translative järkyttyneeksi järkyttyneiksi
instructive järkyttynein
abessive järkyttyneettä järkyttyneittä
comitative järkyttyneine

Verb[edit]

järkyttynyt

  1. Past active participle of järkyttyä.