Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search




  1. (rare) Alternative form of juurruttaa


Inflection of juurittaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. juuritan en juurita 1st sing. olen juurittanut en ole juurittanut
2nd sing. juuritat et juurita 2nd sing. olet juurittanut et ole juurittanut
3rd sing. juurittaa ei juurita 3rd sing. on juurittanut ei ole juurittanut
1st plur. juuritamme emme juurita 1st plur. olemme juurittaneet emme ole juurittaneet
2nd plur. juuritatte ette juurita 2nd plur. olette juurittaneet ette ole juurittaneet
3rd plur. juurittavat eivät juurita 3rd plur. ovat juurittaneet eivät ole juurittaneet
passive juuritetaan ei juuriteta passive on juuritettu ei ole juuritettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. juuritin en juurittanut 1st sing. olin juurittanut en ollut juurittanut
2nd sing. juuritit et juurittanut 2nd sing. olit juurittanut et ollut juurittanut
3rd sing. juuritti ei juurittanut 3rd sing. oli juurittanut ei ollut juurittanut
1st plur. juuritimme emme juurittaneet 1st plur. olimme juurittaneet emme olleet juurittaneet
2nd plur. juurititte ette juurittaneet 2nd plur. olitte juurittaneet ette olleet juurittaneet
3rd plur. juurittivat eivät juurittaneet 3rd plur. olivat juurittaneet eivät olleet juurittaneet
passive juuritettiin ei juuritettu passive oli juuritettu ei ollut juuritettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. juurittaisin en juurittaisi 1st sing. olisin juurittanut en olisi juurittanut
2nd sing. juurittaisit et juurittaisi 2nd sing. olisit juurittanut et olisi juurittanut
3rd sing. juurittaisi ei juurittaisi 3rd sing. olisi juurittanut ei olisi juurittanut
1st plur. juurittaisimme emme juurittaisi 1st plur. olisimme juurittaneet emme olisi juurittaneet
2nd plur. juurittaisitte ette juurittaisi 2nd plur. olisitte juurittaneet ette olisi juurittaneet
3rd plur. juurittaisivat eivät juurittaisi 3rd plur. olisivat juurittaneet eivät olisi juurittaneet
passive juuritettaisiin ei juuritettaisi passive olisi juuritettu ei olisi juuritettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. juurita älä juurita 2nd sing. ole juurittanut älä ole juurittanut
3rd sing. juurittakoon älköön juurittako 3rd sing. olkoon juurittanut älköön olko juurittanut
1st plur. juurittakaamme älkäämme juurittako 1st plur. olkaamme juurittaneet älkäämme olko juurittaneet
2nd plur. juurittakaa älkää juurittako 2nd plur. olkaa juurittaneet älkää olko juurittaneet
3rd plur. juurittakoot älkööt juurittako 3rd plur. olkoot juurittaneet älkööt olko juurittaneet
passive juuritettakoon älköön juuritettako passive olkoon juuritettu älköön olko juuritettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. juurittanen en juurittane 1st sing. lienen juurittanut en liene juurittanut
2nd sing. juurittanet et juurittane 2nd sing. lienet juurittanut et liene juurittanut
3rd sing. juurittanee ei juurittane 3rd sing. lienee juurittanut ei liene juurittanut
1st plur. juurittanemme emme juurittane 1st plur. lienemme juurittaneet emme liene juurittaneet
2nd plur. juurittanette ette juurittane 2nd plur. lienette juurittaneet ette liene juurittaneet
3rd plur. juurittanevat eivät juurittane 3rd plur. lienevät juurittaneet eivät liene juurittaneet
passive juuritettaneen ei juuritettane passive lienee juuritettu ei liene juuritettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st juurittaa present juurittava juuritettava
long 1st2 juurittaakseen past juurittanut juuritettu
2nd inessive1 juurittaessa juuritettaessa agent1, 3 juurittama
instructive juurittaen negative juurittamaton
3rd inessive juurittamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative juurittamasta
illative juurittamaan
adessive juurittamalla
abessive juurittamatta
instructive juurittaman juuritettaman
4th nominative juurittaminen
partitive juurittamista
5th2 juurittamaisillaan