kahlehtimaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kahlehtia +‎ -maton

Adjective[edit]

kahlehtimaton ‎(comparative kahlehtimattomampi, superlative kahlehtimattomin)

  1. unchained

Declension[edit]

Inflection of kahlehtimaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative kahlehtimaton kahlehtimattomat
genitive kahlehtimattoman kahlehtimattomien
partitive kahlehtimatonta kahlehtimattomia
illative kahlehtimattomaan kahlehtimattomiin
singular plural
nominative kahlehtimaton kahlehtimattomat
accusative nom. kahlehtimaton kahlehtimattomat
gen. kahlehtimattoman
genitive kahlehtimattoman kahlehtimattomien
kahlehtimatontenrare
partitive kahlehtimatonta kahlehtimattomia
inessive kahlehtimattomassa kahlehtimattomissa
elative kahlehtimattomasta kahlehtimattomista
illative kahlehtimattomaan kahlehtimattomiin
adessive kahlehtimattomalla kahlehtimattomilla
ablative kahlehtimattomalta kahlehtimattomilta
allative kahlehtimattomalle kahlehtimattomille
essive kahlehtimattomana kahlehtimattomina
translative kahlehtimattomaksi kahlehtimattomiksi
instructive kahlehtimattomin
abessive kahlehtimattomatta kahlehtimattomitta
comitative kahlehtimattomine

Verb[edit]

kahlehtimaton

  1. Negative participle of kahlehtia.