kaihota

Finnish

Etymology

kaiho- +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑi̯hotɑˣ/, [ˈkɑ̝i̯ɦo̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑihotɑ
• Syllabification^(key): kai‧ho‧ta

Verb

kaihota

1. (intransitive) To long, yearn.

Conjugation

Inflection of kaihota (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihoan	en kaihoa	1st sing.	olen kaihonnut	en ole kaihonnut
2nd sing.		kaihoat	et kaihoa	2nd sing.	olet kaihonnut	et ole kaihonnut
3rd sing.		kaihoaa	ei kaihoa	3rd sing.	on kaihonnut	ei ole kaihonnut
1st plur.		kaihoamme	emme kaihoa	1st plur.	olemme kaihonneet	emme ole kaihonneet
2nd plur.		kaihoatte	ette kaihoa	2nd plur.	olette kaihonneet	ette ole kaihonneet
3rd plur.		kaihoavat	eivät kaihoa	3rd plur.	ovat kaihonneet	eivät ole kaihonneet
passive		kaihotaan	ei kaihota	passive	on kaihottu	ei ole kaihottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihosin	en kaihonnut	1st sing.	olin kaihonnut	en ollut kaihonnut
2nd sing.		kaihosit	et kaihonnut	2nd sing.	olit kaihonnut	et ollut kaihonnut
3rd sing.		kaihosi	ei kaihonnut	3rd sing.	oli kaihonnut	ei ollut kaihonnut
1st plur.		kaihosimme	emme kaihonneet	1st plur.	olimme kaihonneet	emme olleet kaihonneet
2nd plur.		kaihositte	ette kaihonneet	2nd plur.	olitte kaihonneet	ette olleet kaihonneet
3rd plur.		kaihosivat	eivät kaihonneet	3rd plur.	olivat kaihonneet	eivät olleet kaihonneet
passive		kaihottiin	ei kaihottu	passive	oli kaihottu	ei ollut kaihottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihoaisin kaihoisin	en kaihoaisi en kaihoisi	1st sing.	olisin kaihonnut	en olisi kaihonnut
2nd sing.		kaihoaisit kaihoisit	et kaihoaisi et kaihoisi	2nd sing.	olisit kaihonnut	et olisi kaihonnut
3rd sing.		kaihoaisi kaihoisi	ei kaihoaisi ei kaihoisi	3rd sing.	olisi kaihonnut	ei olisi kaihonnut
1st plur.		kaihoaisimme kaihoisimme	emme kaihoaisi emme kaihoisi	1st plur.	olisimme kaihonneet	emme olisi kaihonneet
2nd plur.		kaihoaisitte kaihoisitte	ette kaihoaisi ette kaihoisi	2nd plur.	olisitte kaihonneet	ette olisi kaihonneet
3rd plur.		kaihoaisivat kaihoisivat	eivät kaihoaisi eivät kaihoisi	3rd plur.	olisivat kaihonneet	eivät olisi kaihonneet
passive		kaihottaisiin	ei kaihottaisi	passive	olisi kaihottu	ei olisi kaihottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaihoa	älä kaihoa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaihotkoon	älköön kaihotko	3rd sing.	olkoon kaihonnut	älköön olko kaihonnut
1st plur.		kaihotkaamme	älkäämme kaihotko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaihotkaa	älkää kaihotko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaihotkoot	älkööt kaihotko	3rd plur.	olkoot kaihonneet	älkööt olko kaihonneet
passive		kaihottakoon	älköön kaihottako	passive	olkoon kaihottu	älköön olko kaihottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihonnen	en kaihonne	1st sing.	lienen kaihonnut	en liene kaihonnut
2nd sing.		kaihonnet	et kaihonne	2nd sing.	lienet kaihonnut	et liene kaihonnut
3rd sing.		kaihonnee	ei kaihonne	3rd sing.	lienee kaihonnut	ei liene kaihonnut
1st plur.		kaihonnemme	emme kaihonne	1st plur.	lienemme kaihonneet	emme liene kaihonneet
2nd plur.		kaihonnette	ette kaihonne	2nd plur.	lienette kaihonneet	ette liene kaihonneet
3rd plur.		kaihonnevat	eivät kaihonne	3rd plur.	lienevät kaihonneet	eivät liene kaihonneet
passive		kaihottaneen	ei kaihottane	passive	lienee kaihottu	ei liene kaihottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaihota		present	kaihoava	kaihottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaihotakseni kaihotaksemme 2nd kaihotaksesi kaihotaksenne 3rd kaihotakseen kaihotaksensa		past	kaihonnut	kaihottu
2nd	inessive2	kaihotessa	kaihottaessa	agent3	kaihoama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaihotessani kaihotessamme 2nd kaihotessasi kaihotessanne 3rd kaihotessaan kaihotessansa		negative	kaihoamaton
	instructive	kaihoten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kaihoamassa	—
	elative	kaihoamasta	—
	illative	kaihoamaan	—
	adessive	kaihoamalla	—
	abessive	kaihoamatta	—
	instructive	kaihoaman	kaihottaman
4th4	verbal noun	kaihoaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaihoamaisillani kaihoamaisillamme 2nd kaihoamaisillasi kaihoamaisillanne 3rd kaihoamaisillaan kaihoamaisillansa

Further reading

• “kaihota”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Etymology

From kaiho (“whining”) +‎ -ta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkɑi̯hotɑ/, [ˈkɑi̯hŏ̞t]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkɑi̯hotɑ/, [ˈkɑi̯ho̞d̥ɑ]
• Rhymes: -ɑi̯hot, -ɑi̯hotɑ
• Hyphenation: kai‧ho‧ta

Verb

kaihota

1. (intransitive) to whine
2. (intransitive) to complain

Conjugation

Conjugation of kaihota (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kaihoon	en kaihoo	1st singular	oon kaihont, oon kaihonnut	en oo kaihont, en oo kaihonnut
2nd singular	kaihoot	et kaihoo	2nd singular	oot kaihont, oot kaihonnut	et oo kaihont, et oo kaihonnut
3rd singular	kaihojaa	ei kaihoo	3rd singular	ono kaihont, ono kaihonnut	ei oo kaihont, ei oo kaihonnut
1st plural	kaihoomma	emmä kaihoo	1st plural	oomma kaihonneet	emmä oo kaihonneet
2nd plural	kaihootta	että kaihoo	2nd plural	ootta kaihonneet	että oo kaihonneet
3rd plural	kaihojaat1), kaihoovat2), kaihotaa	evät kaihoo, ei kaihota	3rd plural	ovat kaihonneet	evät oo kaihonneet, ei oo kaihottu
impersonal	kaihotaa	ei kaihota	impersonal	ono kaihottu	ei oo kaihottu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kaihoisin	en kaihont, en kaihonnut	1st singular	olin kaihont, olin kaihonnut	en olt kaihont, en olt kaihonnut
2nd singular	kaihoisit, kaihoist1)	et kaihont, et kaihonnut	2nd singular	olit kaihont, olit kaihonnut	et olt kaihont, et olt kaihonnut
3rd singular	kaihois	ei kaihont, ei kaihonnut	3rd singular	oli kaihont, oli kaihonnut	ei olt kaihont, ei olt kaihonnut
1st plural	kaihoisimma	emmä kaihonneet	1st plural	olimma kaihonneet	emmä olleet kaihonneet
2nd plural	kaihoisitta	että kaihonneet	2nd plural	olitta kaihonneet	että olleet kaihonneet
3rd plural	kaihoisiit1), kaihoisivat2), kaihottii	evät kaihonneet, ei kaihottu	3rd plural	olivat kaihonneet	evät olleet kaihonneet, ei olt kaihottu
impersonal	kaihottii	ei kaihottu	impersonal	oli kaihottu	ei olt kaihottu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kaihojaisin	en kaihojais	1st singular	olisin kaihont, olisin kaihonnut	en olis kaihont, en olis kaihonnut
2nd singular	kaihojaisit, kaihojaist1)	et kaihojais	2nd singular	olisit kaihont, olisit kaihonnut	et olis kaihont, et olis kaihonnut
3rd singular	kaihojais	ei kaihojais	3rd singular	olis kaihont, olis kaihonnut	ei olis kaihont, ei olis kaihonnut
1st plural	kaihojaisimma	emmä kaihojais	1st plural	olisimma kaihonneet	emmä olis kaihonneet
2nd plural	kaihojaisitta	että kaihojais	2nd plural	olisitta kaihonneet	että olis kaihonneet
3rd plural	kaihojaisiit1), kaihojaisivat2), kaihottais	evät kaihojais, ei kaihottais	3rd plural	olisivat kaihonneet	evät olis kaihonneet, ei olis kaihottu
impersonal	kaihottais	ei kaihottais	impersonal	olis kaihottu	ei olis kaihottu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kaihoo	elä kaihoo	2nd singular	oo kaihont, oo kaihonnut	elä oo kaihont, elä oo kaihonnut
3rd singular	kaihotkoo	elköö kaihotko	3rd singular	olkoo kaihont, olkoo kaihonnut	elköö olko kaihont, elköö olko kaihonnut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kaihotkaa	elkää kaihotko	2nd plural	olkaa kaihonneet	elkää olko kaihonneet
3rd plural	kaihotkoot	elkööt kaihotko, elköö kaihottako	3rd plural	olkoot kaihonneet	elkööt olko kaihonneet, elköö olko kaihottu
impersonal	kaihottakkoo	elköö kaihottako	impersonal	olkoo kaihottu	elköö olko kaihottu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kaihonnen	en kaihonne
2nd singular	kaihonnet	et kaihonne
3rd singular	kaihonnoo	ei kaihonne
1st plural	kaihonnemma	emmä kaihonne
2nd plural	kaihonnetta	että kaihonne
3rd plural	kaihonnoot	evät kaihonne, ei kaihottane
impersonal	kaihottannoo	ei kaihottane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kaihota	present	kaihoova	kaihottava
2nd	inessive	kaihotees	past	kaihont, kaihonnut	kaihottu
	instructive	kaihoten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kaihotkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kaihoomaa
	inessive	kaihoomaas
	elative	kaihoomast
	abessive	kaihoomata
4th	nominative	kaihoomiin
	partitive	kaihoomista, kaihoomist

Synonyms

• (to complain): kurttaa, kaivata

Derived terms

• kaihoella

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 123