kansoittua

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kansoittaa (to populate) +‎ -ua.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkɑnsoi̯tːuɑˣ/, [ˈkɑ̝ns̠o̞i̯t̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): kan‧soit‧tu‧a

Verb[edit]

kansoittua

  1. (intransitive) to be populated (with people)

Conjugation[edit]

Inflection of kansoittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansoitun en kansoitu 1st sing. olen kansoittunut en ole kansoittunut
2nd sing. kansoitut et kansoitu 2nd sing. olet kansoittunut et ole kansoittunut
3rd sing. kansoittuu ei kansoitu 3rd sing. on kansoittunut ei ole kansoittunut
1st plur. kansoitumme emme kansoitu 1st plur. olemme kansoittuneet emme ole kansoittuneet
2nd plur. kansoitutte ette kansoitu 2nd plur. olette kansoittuneet ette ole kansoittuneet
3rd plur. kansoittuvat eivät kansoitu 3rd plur. ovat kansoittuneet eivät ole kansoittuneet
passive kansoitutaan ei kansoituta passive on kansoituttu ei ole kansoituttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansoituin en kansoittunut 1st sing. olin kansoittunut en ollut kansoittunut
2nd sing. kansoituit et kansoittunut 2nd sing. olit kansoittunut et ollut kansoittunut
3rd sing. kansoittui ei kansoittunut 3rd sing. oli kansoittunut ei ollut kansoittunut
1st plur. kansoituimme emme kansoittuneet 1st plur. olimme kansoittuneet emme olleet kansoittuneet
2nd plur. kansoituitte ette kansoittuneet 2nd plur. olitte kansoittuneet ette olleet kansoittuneet
3rd plur. kansoittuivat eivät kansoittuneet 3rd plur. olivat kansoittuneet eivät olleet kansoittuneet
passive kansoituttiin ei kansoituttu passive oli kansoituttu ei ollut kansoituttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansoittuisin en kansoittuisi 1st sing. olisin kansoittunut en olisi kansoittunut
2nd sing. kansoittuisit et kansoittuisi 2nd sing. olisit kansoittunut et olisi kansoittunut
3rd sing. kansoittuisi ei kansoittuisi 3rd sing. olisi kansoittunut ei olisi kansoittunut
1st plur. kansoittuisimme emme kansoittuisi 1st plur. olisimme kansoittuneet emme olisi kansoittuneet
2nd plur. kansoittuisitte ette kansoittuisi 2nd plur. olisitte kansoittuneet ette olisi kansoittuneet
3rd plur. kansoittuisivat eivät kansoittuisi 3rd plur. olisivat kansoittuneet eivät olisi kansoittuneet
passive kansoituttaisiin ei kansoituttaisi passive olisi kansoituttu ei olisi kansoituttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kansoitu älä kansoitu 2nd sing.
3rd sing. kansoittukoon älköön kansoittuko 3rd sing. olkoon kansoittunut älköön olko kansoittunut
1st plur. kansoittukaamme älkäämme kansoittuko 1st plur.
2nd plur. kansoittukaa älkää kansoittuko 2nd plur.
3rd plur. kansoittukoot älkööt kansoittuko 3rd plur. olkoot kansoittuneet älkööt olko kansoittuneet
passive kansoituttakoon älköön kansoituttako passive olkoon kansoituttu älköön olko kansoituttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansoittunen en kansoittune 1st sing. lienen kansoittunut en liene kansoittunut
2nd sing. kansoittunet et kansoittune 2nd sing. lienet kansoittunut et liene kansoittunut
3rd sing. kansoittunee ei kansoittune 3rd sing. lienee kansoittunut ei liene kansoittunut
1st plur. kansoittunemme emme kansoittune 1st plur. lienemme kansoittuneet emme liene kansoittuneet
2nd plur. kansoittunette ette kansoittune 2nd plur. lienette kansoittuneet ette liene kansoittuneet
3rd plur. kansoittunevat eivät kansoittune 3rd plur. lienevät kansoittuneet eivät liene kansoittuneet
passive kansoituttaneen ei kansoituttane passive lienee kansoituttu ei liene kansoituttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kansoittua present kansoittuva kansoituttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kansoittuakseni kansoittuaksemme
2nd kansoittuaksesi kansoittuaksenne
3rd kansoittuakseen
kansoittuaksensa
past kansoittunut kansoituttu
2nd inessive2 kansoittuessa kansoituttaessa agent3 kansoittuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kansoittuessani kansoittuessamme
2nd kansoittuessasi kansoittuessanne
3rd kansoittuessaan
kansoittuessansa
negative kansoittumaton
instructive kansoittuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kansoittumassa
elative kansoittumasta
illative kansoittumaan
adessive kansoittumalla
abessive kansoittumatta
instructive kansoittuman kansoituttaman
4th4 verbal noun kansoittuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kansoittumaisillani kansoittumaisillamme
2nd kansoittumaisillasi kansoittumaisillanne
3rd kansoittumaisillaan
kansoittumaisillansa

Further reading[edit]