kiihottaja

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kiihottaa ‎(to excite, agitate, provoke, stir, stimulate, arouse, turn on) +‎ -ja ‎(-er)

Noun[edit]

kiihottaja

  1. The agent noun of the verb kiihottaa ‎(all senses), especially an agitator (one who agitates).

Declension[edit]

Inflection of kiihottaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kiihottaja kiihottajat
genitive kiihottajan kiihottajien
partitive kiihottajaa kiihottajia
illative kiihottajaan kiihottajiin
singular plural
nominative kiihottaja kiihottajat
accusative nom. kiihottaja kiihottajat
gen. kiihottajan
genitive kiihottajan kiihottajien
kiihottajainrare
partitive kiihottajaa kiihottajia
inessive kiihottajassa kiihottajissa
elative kiihottajasta kiihottajista
illative kiihottajaan kiihottajiin
adessive kiihottajalla kiihottajilla
ablative kiihottajalta kiihottajilta
allative kiihottajalle kiihottajille
essive kiihottajana kiihottajina
translative kiihottajaksi kiihottajiksi
instructive kiihottajin
abessive kiihottajatta kiihottajitta
comitative kiihottajineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]