kokonaisvaltainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index ko)

Etymology[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: ko‧ko‧nais‧val‧tai‧nen
  • IPA(key): [ˈkokonɑisˌvɑltɑinen]

Adjective[edit]

kokonaisvaltainen  (comparative kokonaisvaltaisempi, superlative kokonaisvaltaisin)

  1. All-encompassing, comprehensive, integrated, holistic.

Declension[edit]

Inflection of kokonaisvaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kokonaisvaltainen kokonaisvaltaiset
genitive kokonaisvaltaisen kokonaisvaltaisten
kokonaisvaltaisien
partitive kokonaisvaltaista kokonaisvaltaisia
illative kokonaisvaltaiseen kokonaisvaltaisiin
singular plural
nominative kokonaisvaltainen kokonaisvaltaiset
accusative nom.? kokonaisvaltainen kokonaisvaltaiset
gen. kokonaisvaltaisen
genitive kokonaisvaltaisen kokonaisvaltaisten
kokonaisvaltaisien
partitive kokonaisvaltaista kokonaisvaltaisia
inessive kokonaisvaltaisessa kokonaisvaltaisissa
elative kokonaisvaltaisesta kokonaisvaltaisista
illative kokonaisvaltaiseen kokonaisvaltaisiin
adessive kokonaisvaltaisella kokonaisvaltaisilla
ablative kokonaisvaltaiselta kokonaisvaltaisilta
allative kokonaisvaltaiselle kokonaisvaltaisille
essive kokonaisvaltaisena kokonaisvaltaisina
translative kokonaisvaltaiseksi kokonaisvaltaisiksi
instructive kokonaisvaltaisin
abessive kokonaisvaltaisetta kokonaisvaltaisitta
comitative kokonaisvaltaisine