kunniamerkki

Finnish

Etymology

kunnia (“honour”) +‎ merkki (“mark”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkunːiɑˌmerkːi/, [ˈkunːiɑˌme̞rkːi]
• Rhymes: -erkːi
• Syllabification^(key): kun‧ni‧a‧merk‧ki

Noun

kunniamerkki

1. decoration (mark of honor to be worn upon the person), medal

Declension

Inflection of kunniamerkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative		kunniamerkki	kunniamerkit
genitive		kunniamerkin	kunniamerkkien
partitive		kunniamerkkiä	kunniamerkkejä
illative		kunniamerkkiin	kunniamerkkeihin
		singular	plural
nominative		kunniamerkki	kunniamerkit
accusative	nom.	kunniamerkki	kunniamerkit
	gen.	kunniamerkin
genitive		kunniamerkin	kunniamerkkien
partitive		kunniamerkkiä	kunniamerkkejä
inessive		kunniamerkissä	kunniamerkeissä
elative		kunniamerkistä	kunniamerkeistä
illative		kunniamerkkiin	kunniamerkkeihin
adessive		kunniamerkillä	kunniamerkeillä
ablative		kunniamerkiltä	kunniamerkeiltä
allative		kunniamerkille	kunniamerkeille
essive		kunniamerkkinä	kunniamerkkeinä
translative		kunniamerkiksi	kunniamerkeiksi
instructive		—	kunniamerkein
abessive		kunniamerkittä	kunniamerkeittä
comitative		—	kunniamerkkeineen

Possessive forms of kunniamerkki (type risti)
possessor	singular	plural
1st person	kunniamerkkini	kunniamerkkimme
2nd person	kunniamerkkisi	kunniamerkkinne
3rd person	kunniamerkkinsä

Related terms

• ansiomerkki
• ansiomitali
• ansioristi