kunnianhimo

Finnish

Etymology

From kunnian (“of glory, honour”) +‎ himo (“lust, desire, passion, craving”). Coined by Finnish priest Anders Gabriel Wikman in 1829.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkunːiɑnˌhimo/, [ˈkunːiɑ̝nˌhimo̞]
• Rhymes: -imo
• Syllabification^(key): kun‧ni‧an‧hi‧mo
• Hyphenation^(key): kun‧nian‧himo

Noun

kunnianhimo

1. ambition

   Synonym: ambitio

Declension

Inflection of kunnianhimo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		kunnianhimo	kunnianhimot
genitive		kunnianhimon	kunnianhimojen
partitive		kunnianhimoa	kunnianhimoja
illative		kunnianhimoon	kunnianhimoihin
		singular	plural
nominative		kunnianhimo	kunnianhimot
accusative	nom.	kunnianhimo	kunnianhimot
	gen.	kunnianhimon
genitive		kunnianhimon	kunnianhimojen
partitive		kunnianhimoa	kunnianhimoja
inessive		kunnianhimossa	kunnianhimoissa
elative		kunnianhimosta	kunnianhimoista
illative		kunnianhimoon	kunnianhimoihin
adessive		kunnianhimolla	kunnianhimoilla
ablative		kunnianhimolta	kunnianhimoilta
allative		kunnianhimolle	kunnianhimoille
essive		kunnianhimona	kunnianhimoina
translative		kunnianhimoksi	kunnianhimoiksi
abessive		kunnianhimotta	kunnianhimoitta
instructive		—	kunnianhimoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kunnianhimo (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kunnianhimoni kunnianhimoni accusative nom. kunnianhimoni kunnianhimoni gen. kunnianhimoni genitive kunnianhimoni kunnianhimojeni partitive kunnianhimoani kunnianhimojani inessive kunnianhimossani kunnianhimoissani elative kunnianhimostani kunnianhimoistani illative kunnianhimooni kunnianhimoihini adessive kunnianhimollani kunnianhimoillani ablative kunnianhimoltani kunnianhimoiltani allative kunnianhimolleni kunnianhimoilleni essive kunnianhimonani kunnianhimoinani translative kunnianhimokseni kunnianhimoikseni abessive kunnianhimottani kunnianhimoittani instructive — — comitative — kunnianhimoineni second-person singular possessor singular plural nominative kunnianhimosi kunnianhimosi accusative nom. kunnianhimosi kunnianhimosi gen. kunnianhimosi genitive kunnianhimosi kunnianhimojesi partitive kunnianhimoasi kunnianhimojasi inessive kunnianhimossasi kunnianhimoissasi elative kunnianhimostasi kunnianhimoistasi illative kunnianhimoosi kunnianhimoihisi adessive kunnianhimollasi kunnianhimoillasi ablative kunnianhimoltasi kunnianhimoiltasi allative kunnianhimollesi kunnianhimoillesi essive kunnianhimonasi kunnianhimoinasi translative kunnianhimoksesi kunnianhimoiksesi abessive kunnianhimottasi kunnianhimoittasi instructive — — comitative — kunnianhimoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kunnianhimomme kunnianhimomme accusative nom. kunnianhimomme kunnianhimomme gen. kunnianhimomme genitive kunnianhimomme kunnianhimojemme partitive kunnianhimoamme kunnianhimojamme inessive kunnianhimossamme kunnianhimoissamme elative kunnianhimostamme kunnianhimoistamme illative kunnianhimoomme kunnianhimoihimme adessive kunnianhimollamme kunnianhimoillamme ablative kunnianhimoltamme kunnianhimoiltamme allative kunnianhimollemme kunnianhimoillemme essive kunnianhimonamme kunnianhimoinamme translative kunnianhimoksemme kunnianhimoiksemme abessive kunnianhimottamme kunnianhimoittamme instructive — — comitative — kunnianhimoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kunnianhimonne kunnianhimonne accusative nom. kunnianhimonne kunnianhimonne gen. kunnianhimonne genitive kunnianhimonne kunnianhimojenne partitive kunnianhimoanne kunnianhimojanne inessive kunnianhimossanne kunnianhimoissanne elative kunnianhimostanne kunnianhimoistanne illative kunnianhimoonne kunnianhimoihinne adessive kunnianhimollanne kunnianhimoillanne ablative kunnianhimoltanne kunnianhimoiltanne allative kunnianhimollenne kunnianhimoillenne essive kunnianhimonanne kunnianhimoinanne translative kunnianhimoksenne kunnianhimoiksenne abessive kunnianhimottanne kunnianhimoittanne instructive — — comitative — kunnianhimoinenne third-person possessor singular plural nominative kunnianhimonsa kunnianhimonsa accusative nom. kunnianhimonsa kunnianhimonsa gen. kunnianhimonsa genitive kunnianhimonsa kunnianhimojensa partitive kunnianhimoaan kunnianhimoansa kunnianhimojaan kunnianhimojansa inessive kunnianhimossaan kunnianhimossansa kunnianhimoissaan kunnianhimoissansa elative kunnianhimostaan kunnianhimostansa kunnianhimoistaan kunnianhimoistansa illative kunnianhimoonsa kunnianhimoihinsa adessive kunnianhimollaan kunnianhimollansa kunnianhimoillaan kunnianhimoillansa ablative kunnianhimoltaan kunnianhimoltansa kunnianhimoiltaan kunnianhimoiltansa allative kunnianhimolleen kunnianhimollensa kunnianhimoilleen kunnianhimoillensa essive kunnianhimonaan kunnianhimonansa kunnianhimoinaan kunnianhimoinansa translative kunnianhimokseen kunnianhimoksensa kunnianhimoikseen kunnianhimoiksensa abessive kunnianhimottaan kunnianhimottansa kunnianhimoittaan kunnianhimoittansa instructive — — comitative — kunnianhimoineen kunnianhimoinensa

Derived terms

• kunnianhimoinen
• kunnianhimoisesti
• kunnianhimoisuus
• kunnianhimoton

Further reading

• “kunnianhimo”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023