luonto

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Esperanto[edit]

Noun[edit]

luonto ‎(accusative singular luonton, plural luontoj, accusative plural luontojn)

  1. singular future nominal active participle of lui

Finnish[edit]

Etymology[edit]

luoda(create) +‎ -nto

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈluonto]
  • Hyphenation: luon‧to

Noun[edit]

luonto

  1. nature, environment
  2. characteristics of a person (the derived adjective -luontoinen is more common)
  3. luonnossa = in kind

Declension[edit]

Inflection of luonto (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative luonto luonnot
genitive luonnon luontojen
partitive luontoa luontoja
illative luontoon luontoihin
singular plural
nominative luonto luonnot
accusative nom. luonto luonnot
gen. luonnon
genitive luonnon luontojen
partitive luontoa luontoja
inessive luonnossa luonnoissa
elative luonnosta luonnoista
illative luontoon luontoihin
adessive luonnolla luonnoilla
ablative luonnolta luonnoilta
allative luonnolle luonnoille
essive luontona luontoina
translative luonnoksi luonnoiksi
instructive luonnoin
abessive luonnotta luonnoitta
comitative luontoineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]