mätä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

mätä (comparative mädempi, superlative mädin)

  1. rotten
  2. fishy (suspicious; inspiring doubt)
    Tässä on jotakin mätää.
    There's something fishy in this.

Declension[edit]

Inflection of mätä (Kotus type 10/koira, t-d gradation)
nominative mätä mädät
genitive mädän mätien
partitive mätää mätiä
illative mätään mätiin
singular plural
nominative mätä mädät
accusative nom.? mätä mädät
gen. mädän
genitive mädän mätien
mätäinrare
partitive mätää mätiä
inessive mädässä mädissä
elative mädästä mädistä
illative mätään mätiin
adessive mädällä mädillä
ablative mädältä mädiltä
allative mädälleˣ mädilleˣ
essive mätänä mätinä
translative mädäksi mädiksi
instructive mädin
abessive mädättä mädittä
comitative mätine

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

Noun[edit]

mätä

  1. pus

Declension[edit]

Inflection of mätä (Kotus type 10/koira, t-d gradation)
nominative mätä mädät
genitive mädän mätien
partitive mätää mätiä
illative mätään mätiin
singular plural
nominative mätä mädät
accusative nom.? mätä mädät
gen. mädän
genitive mädän mätien
mätäinrare
partitive mätää mätiä
inessive mädässä mädissä
elative mädästä mädistä
illative mätään mätiin
adessive mädällä mädillä
ablative mädältä mädiltä
allative mädälleˣ mädilleˣ
essive mätänä mätinä
translative mädäksi mädiksi
instructive mädin
abessive mädättä mädittä
comitative mätineen

See also[edit]

  • mäti (equality in inflected forms)

Anagrams[edit]