menninkäinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From early Proto-Germanic *menþingō (later *minþingō).

Noun[edit]

menninkäinen

  1. goblin, bugbear (imaginary evil personality)

Declension[edit]

Inflection of menninkäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative menninkäinen menninkäiset
genitive menninkäisen menninkäisten
menninkäisien
partitive menninkäistä menninkäisiä
illative menninkäiseen menninkäisiin
singular plural
nominative menninkäinen menninkäiset
accusative nom. menninkäinen menninkäiset
gen. menninkäisen
genitive menninkäisen menninkäisten
menninkäisien
partitive menninkäistä menninkäisiä
inessive menninkäisessä menninkäisissä
elative menninkäisestä menninkäisistä
illative menninkäiseen menninkäisiin
adessive menninkäisellä menninkäisillä
ablative menninkäiseltä menninkäisiltä
allative menninkäiselle menninkäisille
essive menninkäisenä menninkäisinä
translative menninkäiseksi menninkäisiksi
instructive menninkäisin
abessive menninkäisettä menninkäisittä
comitative menninkäisineen

Synonyms[edit]