mielettömyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

mielettöm- +‎ -yys

Noun[edit]

mielettömyys

  1. insanity

Declension[edit]

Inflection of mielettömyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative mielettömyys mielettömyydet
genitive mielettömyyden mielettömyyksien
partitive mielettömyyttä mielettömyyksiä
illative mielettömyyteen mielettömyyksiin
singular plural
nominative mielettömyys mielettömyydet
accusative nom. mielettömyys mielettömyydet
gen. mielettömyyden
genitive mielettömyyden mielettömyyksien
partitive mielettömyyttä mielettömyyksiä
inessive mielettömyydessä mielettömyyksissä
elative mielettömyydestä mielettömyyksistä
illative mielettömyyteen mielettömyyksiin
adessive mielettömyydellä mielettömyyksillä
ablative mielettömyydeltä mielettömyyksiltä
allative mielettömyydelle mielettömyyksille
essive mielettömyytenä mielettömyyksinä
translative mielettömyydeksi mielettömyyksiksi
instructive mielettömyyksin
abessive mielettömyydettä mielettömyyksittä
comitative mielettömyyksineen

Anagrams[edit]