mitätön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

mitä- +‎ -tön

Adjective[edit]

mitätön (comparative mitättömämpi, superlative mitättömin)

  1. fractional, puny, negligible, insignificant, diminutive, paltry
    Apurahat ovat nykyään mitättömiä, ja monien opiskelijoiden on otettava lainaa.
    Student grants these days are paltry, and many students have to take out loans.
  2. trivial
  3. void

Declension[edit]

Inflection of mitätön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative mitätön mitättömät
genitive mitättömän mitättömien
partitive mitätöntä mitättömiä
illative mitättömään mitättömiin
singular plural
nominative mitätön mitättömät
accusative nom. mitätön mitättömät
gen. mitättömän
genitive mitättömän mitättömien
mitätöntenrare
partitive mitätöntä mitättömiä
inessive mitättömässä mitättömissä
elative mitättömästä mitättömistä
illative mitättömään mitättömiin
adessive mitättömällä mitättömillä
ablative mitättömältä mitättömiltä
allative mitättömälle mitättömille
essive mitättömänä mitättöminä
translative mitättömäksi mitättömiksi
instructive mitättömin
abessive mitättömättä mitättömittä
comitative mitättömine
Possessive forms of mitätön (type onneton)
possessor singular plural
1st person mitättömäni mitättömämme
2nd person mitättömäsi mitättömänne
3rd person mitättömänsä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Anagrams[edit]