mukainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

mukainen (comparative mukaisempi, superlative mukaisin)

  1. consistent, compatible
  2. vaatimusten ~ : compliant

Declension[edit]

Inflection of mukainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative mukainen mukaiset
genitive mukaisen mukaisten
mukaisien
partitive mukaista mukaisia
illative mukaiseen mukaisiin
singular plural
nominative mukainen mukaiset
accusative nom. mukainen mukaiset
gen. mukaisen
genitive mukaisen mukaisten
mukaisien
partitive mukaista mukaisia
inessive mukaisessa mukaisissa
elative mukaisesta mukaisista
illative mukaiseen mukaisiin
adessive mukaisella mukaisilla
ablative mukaiselta mukaisilta
allative mukaiselle mukaisille
essive mukaisena mukaisina
translative mukaiseksi mukaisiksi
instructive mukaisin
abessive mukaisetta mukaisitta
comitative mukaisine

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

Anagrams[edit]