munkkius

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

munkki +‎ -(u)us

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

munkkius

  1. monkhood (the state of being a monk)

Declension[edit]

Inflection of munkkius (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
singular plural
nominative munkkius munkkiudet
accusative nom.? munkkius munkkiudet
gen. munkkiuden
genitive munkkiuden munkkiuksien
partitive munkkiutta munkkiuksia
inessive munkkiudessa munkkiuksissa
elative munkkiudesta munkkiuksista
illative munkkiuteen munkkiuksiin
adessive munkkiudella munkkiuksilla
ablative munkkiudelta munkkiuksilta
allative munkkiudelleˣ munkkiuksilleˣ
essive munkkiutena munkkiuksina
translative munkkiudeksi munkkiuksiksi
instructive munkkiuksin
abessive munkkiudetta munkkiuksitta
comitative munkkiuksineen