naapuri

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Borrowing from Old Swedish nabor, from Middle Low German nābûr, from Proto-Germanic *nēhwagabūrô (neighbour). Compare Estonian naaber.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈnɑːpuri/, [ˈnɑːpuri]
  • (file)
  • Rhymes: -ɑːpuri
  • Syllabification: naa‧pu‧ri

Noun[edit]

naapuri

  1. neighbor
  2. In compounds, signifies "neighboring".
    ~maa = a neighboring country.

Declension[edit]

Inflection of naapuri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative naapuri naapurit
genitive naapurin naapurien
naapureiden
naapureitten
partitive naapuria naapureita
naapureja
illative naapuriin naapureihin
singular plural
nominative naapuri naapurit
accusative nom. naapuri naapurit
gen. naapurin
genitive naapurin naapurien
naapureiden
naapureitten
partitive naapuria naapureita
naapureja
inessive naapurissa naapureissa
elative naapurista naapureista
illative naapuriin naapureihin
adessive naapurilla naapureilla
ablative naapurilta naapureilta
allative naapurille naapureille
essive naapurina naapureina
translative naapuriksi naapureiksi
instructive naapurein
abessive naapuritta naapureitta
comitative naapureineen
Possessive forms of naapuri (type paperi)
possessor singular plural
1st person naapurini naapurimme
2nd person naapurisi naapurinne
3rd person naapurinsa

Quotations[edit]

  • 1964, Rein Marandi, Naapurin silmin: Suomen jatkosota 1941-1944 Ruotsin sanomalehtikeskustelussa
  • 2001, Kirsti Ellilä, Emma ja naapurin Romeo →ISBN

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

References[edit]

  • Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish etymological dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN