norjan kieli

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

norjan kieli

  1. The Norwegian language.

Declension[edit]

Inflection of norjan kieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative norjan kieli norjan kielet
genitive norjan kielen norjan kielten
norjan kielien
partitive norjan kieltä norjan kieliä
illative norjan kieleen norjan kieliin
singular plural
nominative norjan kieli norjan kielet
accusative nom.? norjan kieli norjan kielet
gen. norjan kielen
genitive norjan kielen norjan kielten
norjan kielien
partitive norjan kieltä norjan kieliä
inessive norjan kielessä norjan kielissä
elative norjan kielestä norjan kielistä
illative norjan kieleen norjan kieliin
adessive norjan kielellä norjan kielillä
ablative norjan kieleltä norjan kieliltä
allative norjan kielelleˣ norjan kielilleˣ
essive norjan kielenä norjan kielinä
translative norjan kieleksi norjan kieliksi
instructive norjan kielin
abessive norjan kielettä norjan kielittä
comitative norjan kielineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

See also[edit]