oikeudenmukainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

oikeuden +‎ mukainen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈoi̯keu̯denˌmukɑi̯nen/, [ˈo̞i̯ke̞u̯de̞mˌmukɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ukɑinen
  • Syllabification(key): oi‧keu‧den‧mu‧kai‧nen

Adjective[edit]

oikeudenmukainen (comparative oikeudenmukaisempi, superlative oikeudenmukaisin)

  1. just, fair
    Synonym: reilu
    Antonym: epäoikeudenmukainen

Declension[edit]

Inflection of oikeudenmukainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative oikeudenmukainen oikeudenmukaiset
genitive oikeudenmukaisen oikeudenmukaisten
oikeudenmukaisien
partitive oikeudenmukaista oikeudenmukaisia
illative oikeudenmukaiseen oikeudenmukaisiin
singular plural
nominative oikeudenmukainen oikeudenmukaiset
accusative nom. oikeudenmukainen oikeudenmukaiset
gen. oikeudenmukaisen
genitive oikeudenmukaisen oikeudenmukaisten
oikeudenmukaisien
partitive oikeudenmukaista oikeudenmukaisia
inessive oikeudenmukaisessa oikeudenmukaisissa
elative oikeudenmukaisesta oikeudenmukaisista
illative oikeudenmukaiseen oikeudenmukaisiin
adessive oikeudenmukaisella oikeudenmukaisilla
ablative oikeudenmukaiselta oikeudenmukaisilta
allative oikeudenmukaiselle oikeudenmukaisille
essive oikeudenmukaisena oikeudenmukaisina
translative oikeudenmukaiseksi oikeudenmukaisiksi
instructive oikeudenmukaisin
abessive oikeudenmukaisetta oikeudenmukaisitta
comitative oikeudenmukaisine
Possessive forms of oikeudenmukainen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person oikeudenmukaiseni oikeudenmukaisemme
2nd person oikeudenmukaisesi oikeudenmukaisenne
3rd person oikeudenmukaisensa

Derived terms[edit]