olinpaikka

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

olinpaikka

  1. whereabouts, location (place where somebody or something is located)
    Karanneen käärmeen olinpaikka on tuntematon.
    The whereabouts of the escaped snake are unknown.

Declension[edit]

Inflection of olinpaikka (Kotus type 9/kala, kk-k gradation)
nominative olinpaikka olinpaikat
genitive olinpaikan olinpaikkojen
partitive olinpaikkaa olinpaikkoja
illative olinpaikkaan olinpaikkoihin
singular plural
nominative olinpaikka olinpaikat
accusative nom. olinpaikka olinpaikat
gen. olinpaikan
genitive olinpaikan olinpaikkojen
olinpaikkainrare
partitive olinpaikkaa olinpaikkoja
inessive olinpaikassa olinpaikoissa
elative olinpaikasta olinpaikoista
illative olinpaikkaan olinpaikkoihin
adessive olinpaikalla olinpaikoilla
ablative olinpaikalta olinpaikoilta
allative olinpaikalle olinpaikoille
essive olinpaikkana olinpaikkoina
translative olinpaikaksi olinpaikoiksi
instructive olinpaikoin
abessive olinpaikatta olinpaikoitta
comitative olinpaikkoineen

Related terms[edit]