onnellisuustutkija

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

onnellisuus (happiness) +‎ tutkija (researcher)

Noun[edit]

onnellisuustutkija

  1. happiness researcher

Declension[edit]

Inflection of onnellisuustutkija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative onnellisuustutkija onnellisuustutkijat
genitive onnellisuustutkijan onnellisuustutkijoiden
onnellisuustutkijoitten
partitive onnellisuustutkijaa onnellisuustutkijoita
illative onnellisuustutkijaan onnellisuustutkijoihin
singular plural
nominative onnellisuustutkija onnellisuustutkijat
accusative nom. onnellisuustutkija onnellisuustutkijat
gen. onnellisuustutkijan
genitive onnellisuustutkijan onnellisuustutkijoiden
onnellisuustutkijoitten
onnellisuustutkijainrare
partitive onnellisuustutkijaa onnellisuustutkijoita
inessive onnellisuustutkijassa onnellisuustutkijoissa
elative onnellisuustutkijasta onnellisuustutkijoista
illative onnellisuustutkijaan onnellisuustutkijoihin
adessive onnellisuustutkijalla onnellisuustutkijoilla
ablative onnellisuustutkijalta onnellisuustutkijoilta
allative onnellisuustutkijalle onnellisuustutkijoille
essive onnellisuustutkijana onnellisuustutkijoina
translative onnellisuustutkijaksi onnellisuustutkijoiksi
instructive onnellisuustutkijoin
abessive onnellisuustutkijatta onnellisuustutkijoitta
comitative onnellisuustutkijoineen
Possessive forms of onnellisuustutkija (type kulkija)
possessor singular plural
1st person onnellisuustutkijani onnellisuustutkijamme
2nd person onnellisuustutkijasi onnellisuustutkijanne
3rd person onnellisuustutkijansa