opettavainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

opettava +‎ -inen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈopetːɑʋɑi̯nen/, [ˈo̞pe̞t̪ːɑˌʋɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification: o‧pet‧ta‧vai‧nen

Adjective[edit]

opettavainen (comparative opettavaisempi, superlative opettavaisin)

  1. instructive (conveying knowledge, information or instruction)
  2. didactic (intended to teach or demonstrate, especially with regard to morality)

Declension[edit]

Inflection of opettavainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative opettavainen opettavaiset
genitive opettavaisen opettavaisten
opettavaisien
partitive opettavaista opettavaisia
illative opettavaiseen opettavaisiin
singular plural
nominative opettavainen opettavaiset
accusative nom. opettavainen opettavaiset
gen. opettavaisen
genitive opettavaisen opettavaisten
opettavaisien
partitive opettavaista opettavaisia
inessive opettavaisessa opettavaisissa
elative opettavaisesta opettavaisista
illative opettavaiseen opettavaisiin
adessive opettavaisella opettavaisilla
ablative opettavaiselta opettavaisilta
allative opettavaiselle opettavaisille
essive opettavaisena opettavaisina
translative opettavaiseksi opettavaisiksi
instructive opettavaisin
abessive opettavaisetta opettavaisitta
comitative opettavaisine
Possessive forms of opettavainen (type nainen)
possessor singular plural
1st person opettavaiseni opettavaisemme
2nd person opettavaisesi opettavaisenne
3rd person opettavaisensa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Derived terms[edit]