oppineisuus

Finnish

Etymology

oppinut (“learned”) +‎ -isuus (“-ness”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈopːinei̯suːs/, [ˈo̞pːiˌne̞i̯s̠uːs̠]
• Rhymes: -eisuːs
• Syllabification^(key): op‧pi‧nei‧suus
• Hyphenation^(key): op‧pi‧nei‧suus

Noun

oppineisuus

1. learnedness, erudition

Declension

Inflection of oppineisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t–d gradation)
nominative		oppineisuus	oppineisuudet
genitive		oppineisuuden	oppineisuuksien
partitive		oppineisuutta	oppineisuuksia
illative		oppineisuuteen	oppineisuuksiin
		singular	plural
nominative		oppineisuus	oppineisuudet
accusative	nom.	oppineisuus	oppineisuudet
	gen.	oppineisuuden
genitive		oppineisuuden	oppineisuuksien
partitive		oppineisuutta	oppineisuuksia
inessive		oppineisuudessa	oppineisuuksissa
elative		oppineisuudesta	oppineisuuksista
illative		oppineisuuteen	oppineisuuksiin
adessive		oppineisuudella	oppineisuuksilla
ablative		oppineisuudelta	oppineisuuksilta
allative		oppineisuudelle	oppineisuuksille
essive		oppineisuutena	oppineisuuksina
translative		oppineisuudeksi	oppineisuuksiksi
abessive		oppineisuudetta	oppineisuuksitta
instructive		—	oppineisuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oppineisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t–d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oppineisuuteni oppineisuuteni accusative nom. oppineisuuteni oppineisuuteni gen. oppineisuuteni genitive oppineisuuteni oppineisuuksieni partitive oppineisuuttani oppineisuuksiani inessive oppineisuudessani oppineisuuksissani elative oppineisuudestani oppineisuuksistani illative oppineisuuteeni oppineisuuksiini adessive oppineisuudellani oppineisuuksillani ablative oppineisuudeltani oppineisuuksiltani allative oppineisuudelleni oppineisuuksilleni essive oppineisuutenani oppineisuuksinani translative oppineisuudekseni oppineisuuksikseni abessive oppineisuudettani oppineisuuksittani instructive — — comitative — oppineisuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative oppineisuutesi oppineisuutesi accusative nom. oppineisuutesi oppineisuutesi gen. oppineisuutesi genitive oppineisuutesi oppineisuuksiesi partitive oppineisuuttasi oppineisuuksiasi inessive oppineisuudessasi oppineisuuksissasi elative oppineisuudestasi oppineisuuksistasi illative oppineisuuteesi oppineisuuksiisi adessive oppineisuudellasi oppineisuuksillasi ablative oppineisuudeltasi oppineisuuksiltasi allative oppineisuudellesi oppineisuuksillesi essive oppineisuutenasi oppineisuuksinasi translative oppineisuudeksesi oppineisuuksiksesi abessive oppineisuudettasi oppineisuuksittasi instructive — — comitative — oppineisuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative oppineisuutemme oppineisuutemme accusative nom. oppineisuutemme oppineisuutemme gen. oppineisuutemme genitive oppineisuutemme oppineisuuksiemme partitive oppineisuuttamme oppineisuuksiamme inessive oppineisuudessamme oppineisuuksissamme elative oppineisuudestamme oppineisuuksistamme illative oppineisuuteemme oppineisuuksiimme adessive oppineisuudellamme oppineisuuksillamme ablative oppineisuudeltamme oppineisuuksiltamme allative oppineisuudellemme oppineisuuksillemme essive oppineisuutenamme oppineisuuksinamme translative oppineisuudeksemme oppineisuuksiksemme abessive oppineisuudettamme oppineisuuksittamme instructive — — comitative — oppineisuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative oppineisuutenne oppineisuutenne accusative nom. oppineisuutenne oppineisuutenne gen. oppineisuutenne genitive oppineisuutenne oppineisuuksienne partitive oppineisuuttanne oppineisuuksianne inessive oppineisuudessanne oppineisuuksissanne elative oppineisuudestanne oppineisuuksistanne illative oppineisuuteenne oppineisuuksiinne adessive oppineisuudellanne oppineisuuksillanne ablative oppineisuudeltanne oppineisuuksiltanne allative oppineisuudellenne oppineisuuksillenne essive oppineisuutenanne oppineisuuksinanne translative oppineisuudeksenne oppineisuuksiksenne abessive oppineisuudettanne oppineisuuksittanne instructive — — comitative — oppineisuuksinenne third-person possessor singular plural nominative oppineisuutensa oppineisuutensa accusative nom. oppineisuutensa oppineisuutensa gen. oppineisuutensa genitive oppineisuutensa oppineisuuksiensa partitive oppineisuuttaan oppineisuuttansa oppineisuuksiaan oppineisuuksiansa inessive oppineisuudessaan oppineisuudessansa oppineisuuksissaan oppineisuuksissansa elative oppineisuudestaan oppineisuudestansa oppineisuuksistaan oppineisuuksistansa illative oppineisuuteensa oppineisuuksiinsa adessive oppineisuudellaan oppineisuudellansa oppineisuuksillaan oppineisuuksillansa ablative oppineisuudeltaan oppineisuudeltansa oppineisuuksiltaan oppineisuuksiltansa allative oppineisuudelleen oppineisuudellensa oppineisuuksilleen oppineisuuksillensa essive oppineisuutenaan oppineisuutenansa oppineisuuksinaan oppineisuuksinansa translative oppineisuudekseen oppineisuudeksensa oppineisuuksikseen oppineisuuksiksensa abessive oppineisuudettaan oppineisuudettansa oppineisuuksittaan oppineisuuksittansa instructive — — comitative — oppineisuuksineen oppineisuuksinensa

Further reading

• “oppineisuus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023