osa-aikainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

osa (part) +‎ aikainen (timed)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈosɑˌ(ʔ)ɑi̯kɑi̯nen/, [ˈo̞s̠ɑˌ(ʔ)ɑi̯kɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑikɑinen
  • Syllabification: o‧sa‧ai‧kai‧nen

Adjective[edit]

osa-aikainen

  1. part-time

Declension[edit]

Inflection of osa-aikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative osa-aikainen osa-aikaiset
genitive osa-aikaisen osa-aikaisten
osa-aikaisien
partitive osa-aikaista osa-aikaisia
illative osa-aikaiseen osa-aikaisiin
singular plural
nominative osa-aikainen osa-aikaiset
accusative nom. osa-aikainen osa-aikaiset
gen. osa-aikaisen
genitive osa-aikaisen osa-aikaisten
osa-aikaisien
partitive osa-aikaista osa-aikaisia
inessive osa-aikaisessa osa-aikaisissa
elative osa-aikaisesta osa-aikaisista
illative osa-aikaiseen osa-aikaisiin
adessive osa-aikaisella osa-aikaisilla
ablative osa-aikaiselta osa-aikaisilta
allative osa-aikaiselle osa-aikaisille
essive osa-aikaisena osa-aikaisina
translative osa-aikaiseksi osa-aikaisiksi
instructive osa-aikaisin
abessive osa-aikaisetta osa-aikaisitta
comitative osa-aikaisine
Possessive forms of osa-aikainen (type nainen)
possessor singular plural
1st person osa-aikaiseni osa-aikaisemme
2nd person osa-aikaisesi osa-aikaisenne
3rd person osa-aikaisensa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Compounds[edit]