perkele

See also: Perkele

Finnish

Alternative forms

• prkl (Internet slang)

Etymology

From Proto-Finnic *perkeleh, which derives from the name of the Baltic deity of thunder; compare Lithuanian Perkūnas and Proto-Slavic *Perunъ (“god of thunder”). After Finland's conquest (c. 1250) and subsequent Christianization, its meaning changed to a profanity and a euphemism for Satan at least partly due to the influence of the clergy. Erzya пурьгине (puŕgine, “thunder”) is from the same Baltic source.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈperkeleˣ/, [ˈpe̞rk̟e̞le̞(ʔ)]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -erkele
• Syllabification^(key): per‧ke‧le
• Hyphenation^(key): per‧ke‧le

Interjection

perkele (vulgar)

1. A swear word.

   Near-synonym: saatana

   Perkele, se on hidas!

   Damn it's slow!

2. (colloquial) Used to express joy upon greeting someone familiar, especially when the person didn't expect them to be there, or after a long time; usually preceded by the name; used especially among male friends.

   Juho perkele! Mitä jätkä?

   Oh shit, it's Juho! What's up, dude?

Usage notes

• Usually considered to have a particular strength or seriousness compared to other swear words, despite not being considered as dirty.
• Quite often considered a stereotypically "Finnish" word, used for such effect in informal contexts.

Noun

perkele

1. alternative letter-case form of Perkele (“the Devil, Satan”)
2. devil

Declension

Inflection of perkele (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		perkele	perkeleet
genitive		perkeleen	perkeleiden perkeleitten
partitive		perkelettä	perkeleitä
illative		perkeleeseen	perkeleisiin perkeleihin
		singular	plural
nominative		perkele	perkeleet
accusative	nom.	perkele	perkeleet
	gen.	perkeleen
genitive		perkeleen	perkeleiden perkeleitten
partitive		perkelettä	perkeleitä
inessive		perkeleessä	perkeleissä
elative		perkeleestä	perkeleistä
illative		perkeleeseen	perkeleisiin perkeleihin
adessive		perkeleellä	perkeleillä
ablative		perkeleeltä	perkeleiltä
allative		perkeleelle	perkeleille
essive		perkeleenä	perkeleinä
translative		perkeleeksi	perkeleiksi
abessive		perkeleettä	perkeleittä
instructive		—	perkelein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of perkele (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative perkeleeni perkeleeni accusative nom. perkeleeni perkeleeni gen. perkeleeni genitive perkeleeni perkeleideni perkeleitteni partitive perkelettäni perkeleitäni inessive perkeleessäni perkeleissäni elative perkeleestäni perkeleistäni illative perkeleeseeni perkeleisiini perkeleihini adessive perkeleelläni perkeleilläni ablative perkeleeltäni perkeleiltäni allative perkeleelleni perkeleilleni essive perkeleenäni perkeleinäni translative perkeleekseni perkeleikseni abessive perkeleettäni perkeleittäni instructive — — comitative — perkeleineni second-person singular possessor singular plural nominative perkeleesi perkeleesi accusative nom. perkeleesi perkeleesi gen. perkeleesi genitive perkeleesi perkeleidesi perkeleittesi partitive perkelettäsi perkeleitäsi inessive perkeleessäsi perkeleissäsi elative perkeleestäsi perkeleistäsi illative perkeleeseesi perkeleisiisi perkeleihisi adessive perkeleelläsi perkeleilläsi ablative perkeleeltäsi perkeleiltäsi allative perkeleellesi perkeleillesi essive perkeleenäsi perkeleinäsi translative perkeleeksesi perkeleiksesi abessive perkeleettäsi perkeleittäsi instructive — — comitative — perkeleinesi first-person plural possessor singular plural nominative perkeleemme perkeleemme accusative nom. perkeleemme perkeleemme gen. perkeleemme genitive perkeleemme perkeleidemme perkeleittemme partitive perkelettämme perkeleitämme inessive perkeleessämme perkeleissämme elative perkeleestämme perkeleistämme illative perkeleeseemme perkeleisiimme perkeleihimme adessive perkeleellämme perkeleillämme ablative perkeleeltämme perkeleiltämme allative perkeleellemme perkeleillemme essive perkeleenämme perkeleinämme translative perkeleeksemme perkeleiksemme abessive perkeleettämme perkeleittämme instructive — — comitative — perkeleinemme second-person plural possessor singular plural nominative perkeleenne perkeleenne accusative nom. perkeleenne perkeleenne gen. perkeleenne genitive perkeleenne perkeleidenne perkeleittenne partitive perkelettänne perkeleitänne inessive perkeleessänne perkeleissänne elative perkeleestänne perkeleistänne illative perkeleeseenne perkeleisiinne perkeleihinne adessive perkeleellänne perkeleillänne ablative perkeleeltänne perkeleiltänne allative perkeleellenne perkeleillenne essive perkeleenänne perkeleinänne translative perkeleeksenne perkeleiksenne abessive perkeleettänne perkeleittänne instructive — — comitative — perkeleinenne third-person possessor singular plural nominative perkeleensä perkeleensä accusative nom. perkeleensä perkeleensä gen. perkeleensä genitive perkeleensä perkeleidensä perkeleittensä partitive perkelettään perkelettänsä perkeleitään perkeleitänsä inessive perkeleessään perkeleessänsä perkeleissään perkeleissänsä elative perkeleestään perkeleestänsä perkeleistään perkeleistänsä illative perkeleeseensä perkeleisiinsä perkeleihinsä adessive perkeleellään perkeleellänsä perkeleillään perkeleillänsä ablative perkeleeltään perkeleeltänsä perkeleiltään perkeleiltänsä allative perkeleelleen perkeleellensä perkeleilleen perkeleillensä essive perkeleenään perkeleenänsä perkeleinään perkeleinänsä translative perkeleekseen perkeleeksensä perkeleikseen perkeleiksensä abessive perkeleettään perkeleettänsä perkeleittään perkeleittänsä instructive — — comitative — perkeleineen perkeleinensä

Synonyms

• paholainen
• piru
• saatana
• sielunvihollinen

Descendants

• Kven: perkelet
• → Danish: (obsolete) perkild
• → Swedish: (dialectal) perkel, pärkel

Adjective

perkele (not comparable) (vulgar)

1. bloody, goddamn, fucking (intensifier)

   Se on perkeleen ruma.

   It's so bloody ugly.

Declension

Inflection of perkele (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		perkele	perkeleet
genitive		perkeleen	perkeleiden perkeleitten
partitive		perkelettä	perkeleitä
illative		perkeleeseen	perkeleisiin perkeleihin
		singular	plural
nominative		perkele	perkeleet
accusative	nom.	perkele	perkeleet
	gen.	perkeleen
genitive		perkeleen	perkeleiden perkeleitten
partitive		perkelettä	perkeleitä
inessive		perkeleessä	perkeleissä
elative		perkeleestä	perkeleistä
illative		perkeleeseen	perkeleisiin perkeleihin
adessive		perkeleellä	perkeleillä
ablative		perkeleeltä	perkeleiltä
allative		perkeleelle	perkeleille
essive		perkeleenä	perkeleinä
translative		perkeleeksi	perkeleiksi
abessive		perkeleettä	perkeleittä
instructive		—	perkelein
comitative		—	perkeleine

Possessive forms of perkele (Kotus type 48/hame, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative perkeleeni perkeleeni accusative nom. perkeleeni perkeleeni gen. perkeleeni genitive perkeleeni perkeleideni perkeleitteni partitive perkelettäni perkeleitäni inessive perkeleessäni perkeleissäni elative perkeleestäni perkeleistäni illative perkeleeseeni perkeleisiini perkeleihini adessive perkeleelläni perkeleilläni ablative perkeleeltäni perkeleiltäni allative perkeleelleni perkeleilleni essive perkeleenäni perkeleinäni translative perkeleekseni perkeleikseni abessive perkeleettäni perkeleittäni instructive — — comitative — perkeleineni second-person singular possessor singular plural nominative perkeleesi perkeleesi accusative nom. perkeleesi perkeleesi gen. perkeleesi genitive perkeleesi perkeleidesi perkeleittesi partitive perkelettäsi perkeleitäsi inessive perkeleessäsi perkeleissäsi elative perkeleestäsi perkeleistäsi illative perkeleeseesi perkeleisiisi perkeleihisi adessive perkeleelläsi perkeleilläsi ablative perkeleeltäsi perkeleiltäsi allative perkeleellesi perkeleillesi essive perkeleenäsi perkeleinäsi translative perkeleeksesi perkeleiksesi abessive perkeleettäsi perkeleittäsi instructive — — comitative — perkeleinesi first-person plural possessor singular plural nominative perkeleemme perkeleemme accusative nom. perkeleemme perkeleemme gen. perkeleemme genitive perkeleemme perkeleidemme perkeleittemme partitive perkelettämme perkeleitämme inessive perkeleessämme perkeleissämme elative perkeleestämme perkeleistämme illative perkeleeseemme perkeleisiimme perkeleihimme adessive perkeleellämme perkeleillämme ablative perkeleeltämme perkeleiltämme allative perkeleellemme perkeleillemme essive perkeleenämme perkeleinämme translative perkeleeksemme perkeleiksemme abessive perkeleettämme perkeleittämme instructive — — comitative — perkeleinemme second-person plural possessor singular plural nominative perkeleenne perkeleenne accusative nom. perkeleenne perkeleenne gen. perkeleenne genitive perkeleenne perkeleidenne perkeleittenne partitive perkelettänne perkeleitänne inessive perkeleessänne perkeleissänne elative perkeleestänne perkeleistänne illative perkeleeseenne perkeleisiinne perkeleihinne adessive perkeleellänne perkeleillänne ablative perkeleeltänne perkeleiltänne allative perkeleellenne perkeleillenne essive perkeleenänne perkeleinänne translative perkeleeksenne perkeleiksenne abessive perkeleettänne perkeleittänne instructive — — comitative — perkeleinenne third-person possessor singular plural nominative perkeleensä perkeleensä accusative nom. perkeleensä perkeleensä gen. perkeleensä genitive perkeleensä perkeleidensä perkeleittensä partitive perkelettään perkelettänsä perkeleitään perkeleitänsä inessive perkeleessään perkeleessänsä perkeleissään perkeleissänsä elative perkeleestään perkeleestänsä perkeleistään perkeleistänsä illative perkeleeseensä perkeleisiinsä perkeleihinsä adessive perkeleellään perkeleellänsä perkeleillään perkeleillänsä ablative perkeleeltään perkeleeltänsä perkeleiltään perkeleiltänsä allative perkeleelleen perkeleellensä perkeleilleen perkeleillensä essive perkeleenään perkeleenänsä perkeleinään perkeleinänsä translative perkeleekseen perkeleeksensä perkeleikseen perkeleiksensä abessive perkeleettään perkeleettänsä perkeleittään perkeleittänsä instructive — — comitative — perkeleineen perkeleinensä

Synonyms

• perkeleellinen

Derived terms

• Perkele
• perkeleellinen
• perkeleesti
• perkelöityä

compounds

• perkeleenmoinen

Further reading

• “perkele”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

Ingrian

Etymology

From Perkele (“Devil”)

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈperkele/, [ˈpe̞rke̞lʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈperkele/, [ˈpe̞rke̞le̞]
• Rhymes: -erkel, -erkele
• Hyphenation: per‧ke‧le

Interjection

perkele

1. (vulgar) damn!

See also

• helvetti, saatana

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 399

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *perkeleh, either through Ingrian perkele or Finnish perkele.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivčülä) IPA^(key): /ˈperkele/, [ˈpʲerkʲele]
• (Jõgõperä) IPA^(key): /ˈperkele/, [ˈperkele]
• Rhymes: -erkele
• Hyphenation: per‧ke‧le

Noun

perkele

1. devil
2. (in the genitive, attributive) damn, goddamn

Inflection

Declension of perkele (type XIV/terve, no gradation)
	singular	plural
nominative	perkele	perkeled
genitive	perkele	perkeleje
partitive	perkelette	perkeleit
illative	perkelese, perkele	perkeleise
inessive	perkelez	perkeleiz
elative	perkeless	perkeleiss
allative	perkeleelle	perkeleille
adessive	perkelell	perkeleill
ablative	perkelelt	perkeleilt
translative	perkeleessi	perkeleissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive. For dialectal differences between case endings, see Appendix:Votic dialects.

References

• Hallap, V.; Adler, E.; Grünberg, S.; Leppik, M. (2012), “perkele”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎^[2], 2nd edition, Tallinn