piki

See also: Pīkī

English

Piki (dry rolled bread)

Etymology

Probably from (deprecated template usage) [etyl] Hopi.

Noun

piki (uncountable)

1. A paper-thin, dry, rolled bread made by the Hopi with nixtamalized blue corn meal.

Translations

dry, rolled bread

• Navajo: tséʼástʼéí
• (deprecated template usage) {{trans-mid}}

---

Esperanto

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈpiki]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -iki
• Hyphenation: pik‧i

Verb

piki (present pikas, past pikis, future pikos, conditional pikus, volitive piku)

1. to prick, sting
2. to poke (e.g. in the ribs)

Conjugation

Conjugation of piki present past future singular plural singular plural singular plural tense pikas pikis pikos active participle pikanta pikantaj pikinta pikintaj pikonta pikontaj acc. pikantan pikantajn pikintan pikintajn pikontan pikontajn passive participle pikata pikataj pikita pikitaj pikota pikotaj acc. pikatan pikatajn pikitan pikitajn pikotan pikotajn nominal active participle pikanto pikantoj pikinto pikintoj pikonto pikontoj acc. pikanton pikantojn pikinton pikintojn pikonton pikontojn nominal passive participle pikato pikatoj pikito pikitoj pikoto pikotoj acc. pikaton pikatojn pikiton pikitojn pikoton pikotojn adverbial active participle pikante pikinte pikonte adverbial passive participle pikate pikite pikote infinitive piki imperative piku conditional pikus

Derived terms

• alpiki (“to pin to (something)”)
• pikilo (“sting(er)”)

 

---

Finnish

Etymology

Borrowed from Old Swedish bik, from Middle Low German pik, from Latin pix.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpiki/, [ˈpik̟i]

Noun

piki

1. pitch (material made by distilling tar)

Declension

Inflection of piki (Kotus type 7*D/ovi, k-∅ gradation)
nominative		piki	piet
genitive		pien	pikien
partitive		pikeä	pikiä
illative		pikeen	pikiin
		singular	plural
nominative		piki	piet
accusative	nom.	piki	piet
	gen.	pien
genitive		pien	pikien
partitive		pikeä	pikiä
inessive		piessä	pi’issä
elative		piestä	pi’istä
illative		pikeen	pikiin
adessive		piellä	pi’illä
ablative		pieltä	pi’iltä
allative		pielle	pi’ille
essive		pikenä	pikinä
translative		pieksi	pi’iksi
abessive		piettä	pi’ittä
instructive		—	pi’in
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of piki (Kotus type 7*D/ovi, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative pikeni pikeni accusative nom. pikeni pikeni gen. pikeni genitive pikeni pikieni partitive pikeäni pikiäni inessive piessäni pi’issäni elative piestäni pi’istäni illative pikeeni pikiini adessive pielläni pi’illäni ablative pieltäni pi’iltäni allative pielleni pi’illeni essive pikenäni pikinäni translative piekseni pi’ikseni abessive piettäni pi’ittäni instructive — — comitative — pikineni second-person singular possessor singular plural nominative pikesi pikesi accusative nom. pikesi pikesi gen. pikesi genitive pikesi pikiesi partitive pikeäsi pikiäsi inessive piessäsi pi’issäsi elative piestäsi pi’istäsi illative pikeesi pikiisi adessive pielläsi pi’illäsi ablative pieltäsi pi’iltäsi allative piellesi pi’illesi essive pikenäsi pikinäsi translative pieksesi pi’iksesi abessive piettäsi pi’ittäsi instructive — — comitative — pikinesi first-person plural possessor singular plural nominative pikemme pikemme accusative nom. pikemme pikemme gen. pikemme genitive pikemme pikiemme partitive pikeämme pikiämme inessive piessämme pi’issämme elative piestämme pi’istämme illative pikeemme pikiimme adessive piellämme pi’illämme ablative pieltämme pi’iltämme allative piellemme pi’illemme essive pikenämme pikinämme translative pieksemme pi’iksemme abessive piettämme pi’ittämme instructive — — comitative — pikinemme second-person plural possessor singular plural nominative pikenne pikenne accusative nom. pikenne pikenne gen. pikenne genitive pikenne pikienne partitive pikeänne pikiänne inessive piessänne pi’issänne elative piestänne pi’istänne illative pikeenne pikiinne adessive piellänne pi’illänne ablative pieltänne pi’iltänne allative piellenne pi’illenne essive pikenänne pikinänne translative pieksenne pi’iksenne abessive piettänne pi’ittänne instructive — — comitative — pikinenne third-person possessor singular plural nominative pikensä pikensä accusative nom. pikensä pikensä gen. pikensä genitive pikensä pikiensä partitive pikeään pikeänsä pikiään pikiänsä inessive piessään piessänsä pi’issään pi’issänsä elative piestään piestänsä pi’istään pi’istänsä illative pikeensä pikiinsä adessive piellään piellänsä pi’illään pi’illänsä ablative pieltään pieltänsä pi’iltään pi’iltänsä allative pielleen piellensä pi’illeen pi’illensä essive pikenään pikenänsä pikinään pikinänsä translative piekseen pieksensä pi’ikseen pi’iksensä abessive piettään piettänsä pi’ittään pi’ittänsä instructive — — comitative — pikineen pikinensä

Derived terms

• pietä
• pikimusta

 

---

Maori

Noun

piki

1. fig tree
2. fig

---

Polish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpi.ki/

Noun

piki pl

1. spades (card game)
2. nominative/accusative/vocative plural of pik

Noun

piki

1. inflection of pika:
   1. genitive singular
   2. nominative/accusative/vocative plural

---

Quechua

Noun

piki

1. flea
2. chigoe

Declension

declension of piki

	singular	plural
nominative	piki	pikikuna
accusative	pikita	pikikunata
dative	pikiman	pikikunaman
genitive	pikip	pikikunap
locative	pikipi	pikikunapi
terminative	pikikama	pikikunakama
ablative	pikimanta	pikikunamanta
instrumental	pikiwan	pikikunawan
comitative	pikintin	pikikunantin
abessive	pikinnaq	pikikunannaq
comparative	pikihina	pikikunahina
causative	pikirayku	pikikunarayku
benefactive	pikipaq	pikikunapaq
associative	pikipura	pikikunapura
distributive	pikinka	pikikunanka
exclusive	pikilla	pikikunalla

possessive forms of piki

ñuqap - first-person singular

ñuqap (my)	singular	plural
nominative	pikiy	pikiykuna
accusative	pikiyta	pikiykunata
dative	pikiyman	pikiykunaman
genitive	pikiypa	pikiykunap
locative	pikiypi	pikiykunapi
terminative	pikiykama	pikiykunakama
ablative	pikiymanta	pikiykunamanta
instrumental	pikiywan	pikiykunawan
comitative	pikiynintin	pikiykunantin
abessive	pikiyninnaq	pikiykunannaq
comparative	pikiyhina	pikiykunahina
causative	pikiyrayku	pikiykunarayku
benefactive	pikiypaq	pikiykunapaq
associative	pikiypura	pikiykunapura
distributive	pikiyninka	pikiykunanka
exclusive	pikiylla	pikiykunalla

qampa - second-person singular

qampa (your)	singular	plural
nominative	pikiyki	pikiykikuna
accusative	pikiykita	pikiykikunata
dative	pikiykiman	pikiykikunaman
genitive	pikiykipa	pikiykikunap
locative	pikiykipi	pikiykikunapi
terminative	pikiykikama	pikiykikunakama
ablative	pikiykimanta	pikiykikunamanta
instrumental	pikiykiwan	pikiykikunawan
comitative	pikiykintin	pikiykikunantin
abessive	pikiykinnaq	pikiykikunannaq
comparative	pikiykihina	pikiykikunahina
causative	pikiykirayku	pikiykikunarayku
benefactive	pikiykipaq	pikiykikunapaq
associative	pikiykipura	pikiykikunapura
distributive	pikiykinka	pikiykikunanka
exclusive	pikiykilla	pikiykikunalla

paypa - third-person singular

paypa (his/her/its)	singular	plural
nominative	pikin	pikinkuna
accusative	pikinta	pikinkunata
dative	pikinman	pikinkunaman
genitive	pikinpa	pikinkunap
locative	pikinpi	pikinkunapi
terminative	pikinkama	pikinkunakama
ablative	pikinmanta	pikinkunamanta
instrumental	pikinwan	pikinkunawan
comitative	pikinintin	pikinkunantin
abessive	pikinninnaq	pikinkunannaq
comparative	pikinhina	pikinkunahina
causative	pikinrayku	pikinkunarayku
benefactive	pikinpaq	pikinkunapaq
associative	pikinpura	pikinkunapura
distributive	pikininka	pikinkunanka
exclusive	pikinlla	pikinkunalla

ñuqanchikpa - first-person inclusive plural

ñuqanchikpa (our(incl))	singular	plural
nominative	pikinchik	pikinchikkuna
accusative	pikinchikta	pikinchikkunata
dative	pikinchikman	pikinchikkunaman
genitive	pikinchikpa	pikinchikkunap
locative	pikinchikpi	pikinchikkunapi
terminative	pikinchikkama	pikinchikkunakama
ablative	pikinchikmanta	pikinchikkunamanta
instrumental	pikinchikwan	pikinchikkunawan
comitative	pikinchiknintin	pikinchikkunantin
abessive	pikinchikninnaq	pikinchikkunannaq
comparative	pikinchikhina	pikinchikkunahina
causative	pikinchikrayku	pikinchikkunarayku
benefactive	pikinchikpaq	pikinchikkunapaq
associative	pikinchikpura	pikinchikkunapura
distributive	pikinchikninka	pikinchikkunanka
exclusive	pikinchiklla	pikinchikkunalla

ñuqaykup - first-person exclusive plural

ñuqaykup (our(excl))	singular	plural
nominative	pikiyku	pikiykukuna
accusative	pikiykuta	pikiykukunata
dative	pikiykuman	pikiykukunaman
genitive	pikiykupa	pikiykukunap
locative	pikiykupi	pikiykukunapi
terminative	pikiykukama	pikiykukunakama
ablative	pikiykumanta	pikiykukunamanta
instrumental	pikiykuwan	pikiykukunawan
comitative	pikiykuntin	pikiykukunantin
abessive	pikiykunnaq	pikiykukunannaq
comparative	pikiykuhina	pikiykukunahina
causative	pikiykurayku	pikiykukunarayku
benefactive	pikiykupaq	pikiykukunapaq
associative	pikiykupura	pikiykukunapura
distributive	pikiykunka	pikiykukunanka
exclusive	pikiykulla	pikiykukunalla

qamkunap - second-person plural

qamkunap (your(pl))	singular	plural
nominative	pikiykichik	pikiykichikkuna
accusative	pikiykichikta	pikiykichikkunata
dative	pikiykichikman	pikiykichikkunaman
genitive	pikiykichikpa	pikiykichikkunap
locative	pikiykichikpi	pikiykichikkunapi
terminative	pikiykichikkama	pikiykichikkunakama
ablative	pikiykichikmanta	pikiykichikkunamanta
instrumental	pikiykichikwan	pikiykichikkunawan
comitative	pikiykichiknintin	pikiykichikkunantin
abessive	pikiykichikninnaq	pikiykichikkunannaq
comparative	pikiykichikhina	pikiykichikkunahina
causative	pikiykichikrayku	pikiykichikkunarayku
benefactive	pikiykichikpaq	pikiykichikkunapaq
associative	pikiykichikpura	pikiykichikkunapura
distributive	pikiykichikninka	pikiykichikkunanka
exclusive	pikiykichiklla	pikiykichikkunalla

paykunap - third-person plural

paykunap (their)	singular	plural
nominative	pikinku	pikinkukuna
accusative	pikinkuta	pikinkukunata
dative	pikinkuman	pikinkukunaman
genitive	pikinkupa	pikinkukunap
locative	pikinkupi	pikinkukunapi
terminative	pikinkukama	pikinkukunakama
ablative	pikinkumanta	pikinkukunamanta
instrumental	pikinkuwan	pikinkukunawan
comitative	pikinkuntin	pikinkukunantin
abessive	pikinkunnaq	pikinkukunannaq
comparative	pikinkuhina	pikinkukunahina
causative	pikinkurayku	pikinkukunarayku
benefactive	pikinkupaq	pikinkukunapaq
associative	pikinkupura	pikinkukunapura
distributive	pikinkunka	pikinkukunanka
exclusive	pikinkulla	pikinkukunalla

---

Sranan Tongo

Etymology

From English speak. Confer Jamaican Creole piik.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpi.ki/

Verb

piki

1. to answer, to reply

---

Tagalog

Adjective

pikî

1. knock-kneed