Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search


(index pu)


puu ‎(tree) +‎ -ton ‎(-less)


  • Hyphenation: puu‧ton
  • IPA(key): [ˈpuːton]


puuton  (comparative puuttomampi, superlative puuttomin)

  1. treeless
  2. deforested
    Puuton alue laajenee Sahelissa vuosittain useita kilometrejä kohti etelää.
    In Sahel the deforested area expands every year by several kilometers towards the south.
  3. unforested (not covered with forest), not forested
  4. bare (free of trees)
    puuton kukkula = a bare hill


Inflection of puuton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative puuton puuttomat
genitive puuttoman puuttomien
partitive puutonta puuttomia
illative puuttomaan puuttomiin
singular plural
nominative puuton puuttomat
accusative nom. puuton puuttomat
gen. puuttoman
genitive puuttoman puuttomien
partitive puutonta puuttomia
inessive puuttomassa puuttomissa
elative puuttomasta puuttomista
illative puuttomaan puuttomiin
adessive puuttomalla puuttomilla
ablative puuttomalta puuttomilta
allative puuttomalle puuttomille
essive puuttomana puuttomina
translative puuttomaksi puuttomiksi
instructive puuttomin
abessive puuttomatta puuttomitta
comitative puuttomine

Usage notes[edit]

Note that in Finnish puu means two things: wood and tree. Puuton refers normally to a lack of trees. Lack of wood is expressed by other kinds of negation structures.

See also[edit]