pysähtyminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

pysähtyä +‎ -minen

Noun[edit]

pysähtyminen

  1. stopping

Declension[edit]

Inflection of pysähtyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative pysähtyminen pysähtymiset
genitive pysähtymisen pysähtymisten
pysähtymisien
partitive pysähtymistä pysähtymisiä
illative pysähtymiseen pysähtymisiin
singular plural
nominative pysähtyminen pysähtymiset
accusative nom. pysähtyminen pysähtymiset
gen. pysähtymisen
genitive pysähtymisen pysähtymisten
pysähtymisien
partitive pysähtymistä pysähtymisiä
inessive pysähtymisessä pysähtymisissä
elative pysähtymisestä pysähtymisistä
illative pysähtymiseen pysähtymisiin
adessive pysähtymisellä pysähtymisillä
ablative pysähtymiseltä pysähtymisiltä
allative pysähtymiselle pysähtymisille
essive pysähtymisenä pysähtymisinä
translative pysähtymiseksi pysähtymisiksi
instructive pysähtymisin
abessive pysähtymisettä pysähtymisittä
comitative pysähtymisineen

Verb[edit]

pysähtyminen

  1. Fourth infinitive of pysähtyä.