rakastajatar

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

rakastaja +‎ -tar

Noun[edit]

rakastajatar

  1. female lover, mistress

Declension[edit]

Inflection of rakastajatar (Kotus type 32/sisar, tt-t gradation)
nominative rakastajatar rakastajattaret
genitive rakastajattaren rakastajattarien
rakastajatarten
partitive rakastajatarta rakastajattaria
illative rakastajattareen rakastajattariin
singular plural
nominative rakastajatar rakastajattaret
accusative nom. rakastajatar rakastajattaret
gen. rakastajattaren
genitive rakastajattaren rakastajattarien
rakastajatarten
partitive rakastajatarta rakastajattaria
inessive rakastajattaressa rakastajattarissa
elative rakastajattaresta rakastajattarista
illative rakastajattareen rakastajattariin
adessive rakastajattarella rakastajattarilla
ablative rakastajattarelta rakastajattarilta
allative rakastajattarelle rakastajattarille
essive rakastajattarena rakastajattarina
translative rakastajattareksi rakastajattariksi
instructive rakastajattarin
abessive rakastajattaretta rakastajattaritta
comitative rakastajattarineen