rankaisu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

rankaisu

  1. punishment

Declension[edit]

Inflection of rankaisu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative rankaisu rankaisut
genitive rankaisun rankaisujen
rankaisuiden
rankaisuitten
partitive rankaisua rankaisuja
rankaisuita
illative rankaisuun rankaisuihin
singular plural
nominative rankaisu rankaisut
accusative nom.? rankaisu rankaisut
gen. rankaisun
genitive rankaisun rankaisujen
rankaisuiden
rankaisuitten
partitive rankaisua rankaisuja
rankaisuita
inessive rankaisussa rankaisuissa
elative rankaisusta rankaisuista
illative rankaisuun rankaisuihin
adessive rankaisulla rankaisuilla
ablative rankaisulta rankaisuilta
allative rankaisulleˣ rankaisuilleˣ
essive rankaisuna rankaisuina
translative rankaisuksi rankaisuiksi
instructive rankaisuin
abessive rankaisutta rankaisuitta
comitative rankaisuineen

Synonyms[edit]