ravistus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the verb ravistaa (to shake).

Noun[edit]

ravistus

  1. A shake (act of shaking).

Declension[edit]

Inflection of ravistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ravistus ravistukset
genitive ravistuksen ravistusten
ravistuksien
partitive ravistusta ravistuksia
illative ravistukseen ravistuksiin
singular plural
nominative ravistus ravistukset
accusative nom. ravistus ravistukset
gen. ravistuksen
genitive ravistuksen ravistusten
ravistuksien
partitive ravistusta ravistuksia
inessive ravistuksessa ravistuksissa
elative ravistuksesta ravistuksista
illative ravistukseen ravistuksiin
adessive ravistuksella ravistuksilla
ablative ravistukselta ravistuksilta
allative ravistukselle ravistuksille
essive ravistuksena ravistuksina
translative ravistukseksi ravistuksiksi
instructive ravistuksin
abessive ravistuksetta ravistuksitta
comitative ravistuksineen