ruskettunut

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

< ruskettua

Adjective[edit]

ruskettunut ‎(comparative ruskettuneempi, superlative ruskettunein)

  1. tanned, suntanned

Declension[edit]

Inflection of ruskettunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative ruskettunut ruskettuneet
genitive ruskettuneen ruskettuneiden
ruskettuneitten
partitive ruskettunutta ruskettuneita
illative ruskettuneeseen ruskettuneisiin
ruskettuneihin
singular plural
nominative ruskettunut ruskettuneet
accusative nom. ruskettunut ruskettuneet
gen. ruskettuneen
genitive ruskettuneen ruskettuneiden
ruskettuneitten
partitive ruskettunutta ruskettuneita
inessive ruskettuneessa ruskettuneissa
elative ruskettuneesta ruskettuneista
illative ruskettuneeseen ruskettuneisiin
ruskettuneihin
adessive ruskettuneella ruskettuneilla
ablative ruskettuneelta ruskettuneilta
allative ruskettuneelle ruskettuneille
essive ruskettuneena ruskettuneina
translative ruskettuneeksi ruskettuneiksi
instructive ruskettunein
abessive ruskettuneetta ruskettuneitta
comitative ruskettuneine