rusketus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

rusketus

  1. tan

Declension[edit]

Inflection of rusketus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative rusketus rusketukset
genitive rusketuksen rusketusten
rusketuksien
partitive rusketusta rusketuksia
illative rusketukseen rusketuksiin
singular plural
nominative rusketus rusketukset
accusative nom.? rusketus rusketukset
gen. rusketuksen
genitive rusketuksen rusketusten
rusketuksien
partitive rusketusta rusketuksia
inessive rusketuksessa rusketuksissa
elative rusketuksesta rusketuksista
illative rusketukseen rusketuksiin
adessive rusketuksella rusketuksilla
ablative rusketukselta rusketuksilta
allative rusketukselleˣ rusketuksilleˣ
essive rusketuksena rusketuksina
translative rusketukseksi rusketuksiksi
instructive rusketuksin
abessive rusketuksetta rusketuksitta
comitative rusketuksineen

Related terms[edit]