sulautettu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Verb[edit]

sulautettu

  1. Passive past indicative connegative form of sulauttaa.

Participle[edit]

sulautettu

  1. Past passive participle of sulauttaa.

Declension[edit]

Inflection of sulautettu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative sulautettu sulautetut
genitive sulautetun sulautettujen
partitive sulautettua sulautettuja
illative sulautettuun sulautettuihin
singular plural
nominative sulautettu sulautetut
accusative nom. sulautettu sulautetut
gen. sulautetun
genitive sulautetun sulautettujen
partitive sulautettua sulautettuja
inessive sulautetussa sulautetuissa
elative sulautetusta sulautetuista
illative sulautettuun sulautettuihin
adessive sulautetulla sulautetuilla
ablative sulautetulta sulautetuilta
allative sulautetulle sulautetuille
essive sulautettuna sulautettuina
translative sulautetuksi sulautetuiksi
instructive sulautetuin
abessive sulautetutta sulautetuitta
comitative sulautettuine