taikuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

taika +‎ -uus

Noun[edit]

taikuus

  1. magic

Declension[edit]

Inflection of taikuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative taikuus taikuudet
genitive taikuuden taikuuksien
partitive taikuutta taikuuksia
illative taikuuteen taikuuksiin
singular plural
nominative taikuus taikuudet
accusative nom. taikuus taikuudet
gen. taikuuden
genitive taikuuden taikuuksien
partitive taikuutta taikuuksia
inessive taikuudessa taikuuksissa
elative taikuudesta taikuuksista
illative taikuuteen taikuuksiin
adessive taikuudella taikuuksilla
ablative taikuudelta taikuuksilta
allative taikuudelle taikuuksille
essive taikuutena taikuuksina
translative taikuudeksi taikuuksiksi
instructive taikuuksin
abessive taikuudetta taikuuksitta
comitative taikuuksineen

Anagrams[edit]