totuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index to)

Etymology[edit]

tosi +‎ -uus

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈtotuːs]
  • Hyphenation: to‧tuus

Noun[edit]

totuus

  1. truth

Declension[edit]

Inflection of totuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative totuus totuudet
genitive totuuden totuuksien
partitive totuutta totuuksia
illative totuuteen totuuksiin
singular plural
nominative totuus totuudet
accusative nom.? totuus totuudet
gen. totuuden
genitive totuuden totuuksien
partitive totuutta totuuksia
inessive totuudessa totuuksissa
elative totuudesta totuuksista
illative totuuteen totuuksiin
adessive totuudella totuuksilla
ablative totuudelta totuuksilta
allative totuudelleˣ totuuksilleˣ
essive totuutena totuuksina
translative totuudeksi totuuksiksi
instructive totuuksin
abessive totuudetta totuuksitta
comitative totuuksineen

Related terms[edit]