transitiiviverbi

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

transitiiviverbi

  1. (grammar) transitive verb

Declension[edit]

Inflection of transitiiviverbi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative transitiiviverbi transitiiviverbit
genitive transitiiviverbin transitiiviverbien
partitive transitiiviverbiä transitiiviverbejä
illative transitiiviverbiin transitiiviverbeihin
singular plural
nominative transitiiviverbi transitiiviverbit
accusative nom. transitiiviverbi transitiiviverbit
gen. transitiiviverbin
genitive transitiiviverbin transitiiviverbien
partitive transitiiviverbiä transitiiviverbejä
inessive transitiiviverbissä transitiiviverbeissä
elative transitiiviverbistä transitiiviverbeistä
illative transitiiviverbiin transitiiviverbeihin
adessive transitiiviverbillä transitiiviverbeillä
ablative transitiiviverbiltä transitiiviverbeiltä
allative transitiiviverbille transitiiviverbeille
essive transitiiviverbinä transitiiviverbeinä
translative transitiiviverbiksi transitiiviverbeiksi
instructive transitiiviverbein
abessive transitiiviverbittä transitiiviverbeittä
comitative transitiiviverbeineen