tulkkaus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tulkata (to interpret) +‎ -us

Noun[edit]

tulkkaus

  1. interpretation, interpreting (act of translating orally)

Declension[edit]

Inflection of tulkkaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative tulkkaus tulkkaukset
genitive tulkkauksen tulkkausten
tulkkauksien
partitive tulkkausta tulkkauksia
illative tulkkaukseen tulkkauksiin
singular plural
nominative tulkkaus tulkkaukset
accusative nom. tulkkaus tulkkaukset
gen. tulkkauksen
genitive tulkkauksen tulkkausten
tulkkauksien
partitive tulkkausta tulkkauksia
inessive tulkkauksessa tulkkauksissa
elative tulkkauksesta tulkkauksista
illative tulkkaukseen tulkkauksiin
adessive tulkkauksella tulkkauksilla
ablative tulkkaukselta tulkkauksilta
allative tulkkaukselle tulkkauksille
essive tulkkauksena tulkkauksina
translative tulkkaukseksi tulkkauksiksi
instructive tulkkauksin
abessive tulkkauksetta tulkkauksitta
comitative tulkkauksineen
Possessive forms of tulkkaus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person tulkkaukseni tulkkauksemme
2nd person tulkkauksesi tulkkauksenne
3rd person tulkkauksensa

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]