tuomi

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *toomi, From Proto-Uralic *ďëme. Cognates include Estonian toom, toomingas, Northern Sami duobma, Erzya льом ‎(lʹom), Komi-Zyrian льöм ‎(lʹöm) and Mansi льам ‎(ĺām) [1]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈtuo̞mi]
  • Rhymes: -uomi
  • Hyphenation: tuo‧mi

Noun[edit]

tuomi

  1. bird cherry (tree Prunus padus)

Declension[edit]

Inflection of tuomi (Kotus type 25/toimi, no gradation)
nominative tuomi tuomet
genitive tuomen tuomien
tuonten
partitive tuonta
tuomea
tuomia
illative tuomeen tuomiin
singular plural
nominative tuomi tuomet
accusative nom. tuomi tuomet
gen. tuomen
genitive tuomen tuomien
tuonten
partitive tuonta
tuomea
tuomia
inessive tuomessa tuomissa
elative tuomesta tuomista
illative tuomeen tuomiin
adessive tuomella tuomilla
ablative tuomelta tuomilta
allative tuomelle tuomille
essive tuomena tuomina
translative tuomeksi tuomiksi
instructive tuomin
abessive tuometta tuomitta
comitative tuomineen

Derived terms[edit]

References[edit]

  1. ^ Häkkinen, Kaisa (2004-2005). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY. ISBN 951-0-27108-X.

Anagrams[edit]