tuomio

Finnish

Etymology

Probably tuomita +‎ -io, if not borrowed directly from Germanic in this form.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuo̯mio/, [ˈt̪uo̞̯mio̞]
• Rhymes: -uomio
• Syllabification^(key): tuo‧mi‧o

Noun

tuomio

1. sentence, conviction, verdict
2. judgement
3. doom
4. (sports) call, decision made by a referee or umpire

Declension

Inflection of tuomio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		tuomio	tuomiot
genitive		tuomion	tuomioiden tuomioitten
partitive		tuomiota	tuomioita
illative		tuomioon	tuomioihin
		singular	plural
nominative		tuomio	tuomiot
accusative	nom.	tuomio	tuomiot
	gen.	tuomion
genitive		tuomion	tuomioiden tuomioitten
partitive		tuomiota	tuomioita
inessive		tuomiossa	tuomioissa
elative		tuomiosta	tuomioista
illative		tuomioon	tuomioihin
adessive		tuomiolla	tuomioilla
ablative		tuomiolta	tuomioilta
allative		tuomiolle	tuomioille
essive		tuomiona	tuomioina
translative		tuomioksi	tuomioiksi
instructive		—	tuomioin
abessive		tuomiotta	tuomioitta
comitative		—	tuomioineen

Possessive forms of tuomio (type valtio)
possessor	singular	plural
1st person	tuomioni	tuomiomme
2nd person	tuomiosi	tuomionne
3rd person	tuomionsa

Derived terms

• kuolemantuomio, pikatuomio, tuomioistuin, tuomiokirkko, tuomiolauselma, tuomiopäivä, tuomiovirhe, vankeustuomio