tyyli

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: tyy‧li

Noun[edit]

tyyli

  1. style
    • Olemme tyyleiltämme kuin yö ja päivä.
      • In terms of our style, we're like night and day. (e.g. very opposite)

Declension[edit]

Inflection of tyyli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative tyyli tyylit
genitive tyylin tyylien
partitive tyyliä tyylejä
illative tyyliin tyyleihin
singular plural
nominative tyyli tyylit
accusative nom. tyyli tyylit
gen. tyylin
genitive tyylin tyylien
partitive tyyliä tyylejä
inessive tyylissä tyyleissä
elative tyylistä tyyleistä
illative tyyliin tyyleihin
adessive tyylillä tyyleillä
ablative tyyliltä tyyleiltä
allative tyylille tyyleille
essive tyylinä tyyleinä
translative tyyliksi tyyleiksi
instructive tyylein
abessive tyylittä tyyleittä
comitative tyyleineen

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

Anagrams[edit]