ulkoilla

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

EB1911 - Volume 01 - Page 001 - 1.svg This entry lacks etymological information. If you are familiar with the origin of this term, please add it to the page per etymology instructions.
Particularly: “ulko- + -illa or ulota + -illa?”

Verb[edit]

ulkoilla

  1. to get some fresh air, to exercise (in fresh air, by walking, jogging etc.).

Conjugation[edit]

Inflection of ulkoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ulkoilen en ulkoile 1st sing. olen ulkoillut en ole ulkoillut
2nd sing. ulkoilet et ulkoile 2nd sing. olet ulkoillut et ole ulkoillut
3rd sing. ulkoilee ei ulkoile 3rd sing. on ulkoillut ei ole ulkoillut
1st plur. ulkoilemme emme ulkoile 1st plur. olemme ulkoilleet emme ole ulkoilleet
2nd plur. ulkoilette ette ulkoile 2nd plur. olette ulkoilleet ette ole ulkoilleet
3rd plur. ulkoilevat eivät ulkoile 3rd plur. ovat ulkoilleet eivät ole ulkoilleet
passive ulkoillaan ei ulkoilla passive on ulkoiltu ei ole ulkoiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ulkoilin en ulkoillut 1st sing. olin ulkoillut en ollut ulkoillut
2nd sing. ulkoilit et ulkoillut 2nd sing. olit ulkoillut et ollut ulkoillut
3rd sing. ulkoili ei ulkoillut 3rd sing. oli ulkoillut ei ollut ulkoillut
1st plur. ulkoilimme emme ulkoilleet 1st plur. olimme ulkoilleet emme olleet ulkoilleet
2nd plur. ulkoilitte ette ulkoilleet 2nd plur. olitte ulkoilleet ette olleet ulkoilleet
3rd plur. ulkoilivat eivät ulkoilleet 3rd plur. olivat ulkoilleet eivät olleet ulkoilleet
passive ulkoiltiin ei ulkoiltu passive oli ulkoiltu ei ollut ulkoiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ulkoilisin en ulkoilisi 1st sing. olisin ulkoillut en olisi ulkoillut
2nd sing. ulkoilisit et ulkoilisi 2nd sing. olisit ulkoillut et olisi ulkoillut
3rd sing. ulkoilisi ei ulkoilisi 3rd sing. olisi ulkoillut ei olisi ulkoillut
1st plur. ulkoilisimme emme ulkoilisi 1st plur. olisimme ulkoilleet emme olisi ulkoilleet
2nd plur. ulkoilisitte ette ulkoilisi 2nd plur. olisitte ulkoilleet ette olisi ulkoilleet
3rd plur. ulkoilisivat eivät ulkoilisi 3rd plur. olisivat ulkoilleet eivät olisi ulkoilleet
passive ulkoiltaisiin ei ulkoiltaisi passive olisi ulkoiltu ei olisi ulkoiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ulkoile älä ulkoile 2nd sing. ole ulkoillut älä ole ulkoillut
3rd sing. ulkoilkoon älköön ulkoilko 3rd sing. olkoon ulkoillut älköön olko ulkoillut
1st plur. ulkoilkaamme älkäämme ulkoilko 1st plur. olkaamme ulkoilleet älkäämme olko ulkoilleet
2nd plur. ulkoilkaa älkää ulkoilko 2nd plur. olkaa ulkoilleet älkää olko ulkoilleet
3rd plur. ulkoilkoot älkööt ulkoilko 3rd plur. olkoot ulkoilleet älkööt olko ulkoilleet
passive ulkoiltakoon älköön ulkoiltako passive olkoon ulkoiltu älköön olko ulkoiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ulkoillen en ulkoille 1st sing. lienen ulkoillut en liene ulkoillut
2nd sing. ulkoillet et ulkoille 2nd sing. lienet ulkoillut et liene ulkoillut
3rd sing. ulkoillee ei ulkoille 3rd sing. lienee ulkoillut ei liene ulkoillut
1st plur. ulkoillemme emme ulkoille 1st plur. lienemme ulkoilleet emme liene ulkoilleet
2nd plur. ulkoillette ette ulkoille 2nd plur. lienette ulkoilleet ette liene ulkoilleet
3rd plur. ulkoillevat eivät ulkoille 3rd plur. lienevät ulkoilleet eivät liene ulkoilleet
passive ulkoiltaneen ei ulkoiltane passive lienee ulkoiltu ei liene ulkoiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ulkoilla present ulkoileva ulkoiltava
long 1st2 ulkoillakseen past ulkoillut ulkoiltu
2nd inessive1 ulkoillessa ulkoiltaessa agent1, 3 ulkoilema
instructive ulkoillen negative ulkoilematon
3rd inessive ulkoilemassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative ulkoilemasta
illative ulkoilemaan
adessive ulkoilemalla
abessive ulkoilematta
instructive ulkoileman ulkoiltaman
4th nominative ulkoileminen
partitive ulkoilemista
5th2 ulkoilemaisillaan

Derived terms[edit]

Related terms[edit]

See also[edit]

Anagrams[edit]