unkarinkielinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

unkarin kieli +‎ -inen

Adjective[edit]

unkarinkielinen

  1. Hungarian-speaking.
  2. Expressed in the Hungarian language.

Declension[edit]

Inflection of unkarinkielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative unkarinkielinen unkarinkieliset
genitive unkarinkielisen unkarinkielisten
unkarinkielisien
partitive unkarinkielistä unkarinkielisiä
illative unkarinkieliseen unkarinkielisiin
singular plural
nominative unkarinkielinen unkarinkieliset
accusative nom. unkarinkielinen unkarinkieliset
gen. unkarinkielisen
genitive unkarinkielisen unkarinkielisten
unkarinkielisien
partitive unkarinkielistä unkarinkielisiä
inessive unkarinkielisessä unkarinkielisissä
elative unkarinkielisestä unkarinkielisistä
illative unkarinkieliseen unkarinkielisiin
adessive unkarinkielisellä unkarinkielisillä
ablative unkarinkieliseltä unkarinkielisiltä
allative unkarinkieliselle unkarinkielisille
essive unkarinkielisenä unkarinkielisinä
translative unkarinkieliseksi unkarinkielisiksi
instructive unkarinkielisin
abessive unkarinkielisettä unkarinkielisittä
comitative unkarinkielisine
Possessive forms of unkarinkielinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person unkarinkieliseni unkarinkielisemme
2nd person unkarinkielisesi unkarinkielisenne
3rd person unkarinkielisensä