uuvutus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

uuvuttaa +‎ -us

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈuːʋutus/, [ˈuːʋut̪us̠]
  • Rhymes: -uːʋutus
  • Syllabification(key): uu‧vu‧tus

Noun[edit]

uuvutus

  1. exhausting (causing to get exhausted)

Declension[edit]

Inflection of uuvutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative uuvutus uuvutukset
genitive uuvutuksen uuvutusten
uuvutuksien
partitive uuvutusta uuvutuksia
illative uuvutukseen uuvutuksiin
singular plural
nominative uuvutus uuvutukset
accusative nom. uuvutus uuvutukset
gen. uuvutuksen
genitive uuvutuksen uuvutusten
uuvutuksien
partitive uuvutusta uuvutuksia
inessive uuvutuksessa uuvutuksissa
elative uuvutuksesta uuvutuksista
illative uuvutukseen uuvutuksiin
adessive uuvutuksella uuvutuksilla
ablative uuvutukselta uuvutuksilta
allative uuvutukselle uuvutuksille
essive uuvutuksena uuvutuksina
translative uuvutukseksi uuvutuksiksi
instructive uuvutuksin
abessive uuvutuksetta uuvutuksitta
comitative uuvutuksineen
Possessive forms of uuvutus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person uuvutukseni uuvutuksemme
2nd person uuvutuksesi uuvutuksenne
3rd person uuvutuksensa