väinn

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Skolt Sami[edit]

Etymology[edit]

Borrowed from Russian война́ (vojná).

Noun[edit]

väinn

  1. war

Inflection[edit]

Even a-stem, inn-in gradation
Nominative väinn
Genitive vääin
Singular Plural
Nominative väinn vääin
Accusative vääin vääinaid
Genitive vääin vääinai
Illative vainnu vääinaid
Locative vääinast vääinain
Comitative vääinain vääinaivuiʹm
Abessive vääintää vääinaitää
Essive väinnan
Partitive väinnad
Possessive forms
Singular Dual Plural
1st person
2nd person
3rd person

Further reading[edit]