virroitin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋirːoi̯tin/, [ˈʋirːo̞i̯t̪in]
• Rhymes: -irːoitin
• Syllabification^(key): vir‧roi‧tin

Etymology 1

virroittaa +‎ -in

Noun

virroitin

1. current collector; a device that collects electric current from overhead lines; a pantograph, trolley pole, etc.

   Veturi rullasi mäen alas virroitin alhaalla.

   The locomotive rolled down the hill with its pantograph down.

Declension

Inflection of virroitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative		virroitin	virroittimet
genitive		virroittimen	virroittimien virroitinten
partitive		virroitinta	virroittimia
illative		virroittimeen	virroittimiin
		singular	plural
nominative		virroitin	virroittimet
accusative	nom.	virroitin	virroittimet
	gen.	virroittimen
genitive		virroittimen	virroittimien virroitinten
partitive		virroitinta	virroittimia
inessive		virroittimessa	virroittimissa
elative		virroittimesta	virroittimista
illative		virroittimeen	virroittimiin
adessive		virroittimella	virroittimilla
ablative		virroittimelta	virroittimilta
allative		virroittimelle	virroittimille
essive		virroittimena	virroittimina
translative		virroittimeksi	virroittimiksi
abessive		virroittimetta	virroittimitta
instructive		—	virroittimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of virroitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative virroittimeni virroittimeni accusative nom. virroittimeni virroittimeni gen. virroittimeni genitive virroittimeni virroittimieni virroitinteni partitive virroitintani virroittimiani inessive virroittimessani virroittimissani elative virroittimestani virroittimistani illative virroittimeeni virroittimiini adessive virroittimellani virroittimillani ablative virroittimeltani virroittimiltani allative virroittimelleni virroittimilleni essive virroittimenani virroittiminani translative virroittimekseni virroittimikseni abessive virroittimettani virroittimittani instructive — — comitative — virroittimineni second-person singular possessor singular plural nominative virroittimesi virroittimesi accusative nom. virroittimesi virroittimesi gen. virroittimesi genitive virroittimesi virroittimiesi virroitintesi partitive virroitintasi virroittimiasi inessive virroittimessasi virroittimissasi elative virroittimestasi virroittimistasi illative virroittimeesi virroittimiisi adessive virroittimellasi virroittimillasi ablative virroittimeltasi virroittimiltasi allative virroittimellesi virroittimillesi essive virroittimenasi virroittiminasi translative virroittimeksesi virroittimiksesi abessive virroittimettasi virroittimittasi instructive — — comitative — virroittiminesi first-person plural possessor singular plural nominative virroittimemme virroittimemme accusative nom. virroittimemme virroittimemme gen. virroittimemme genitive virroittimemme virroittimiemme virroitintemme partitive virroitintamme virroittimiamme inessive virroittimessamme virroittimissamme elative virroittimestamme virroittimistamme illative virroittimeemme virroittimiimme adessive virroittimellamme virroittimillamme ablative virroittimeltamme virroittimiltamme allative virroittimellemme virroittimillemme essive virroittimenamme virroittiminamme translative virroittimeksemme virroittimiksemme abessive virroittimettamme virroittimittamme instructive — — comitative — virroittiminemme second-person plural possessor singular plural nominative virroittimenne virroittimenne accusative nom. virroittimenne virroittimenne gen. virroittimenne genitive virroittimenne virroittimienne virroitintenne partitive virroitintanne virroittimianne inessive virroittimessanne virroittimissanne elative virroittimestanne virroittimistanne illative virroittimeenne virroittimiinne adessive virroittimellanne virroittimillanne ablative virroittimeltanne virroittimiltanne allative virroittimellenne virroittimillenne essive virroittimenanne virroittiminanne translative virroittimeksenne virroittimiksenne abessive virroittimettanne virroittimittanne instructive — — comitative — virroittiminenne third-person possessor singular plural nominative virroittimensa virroittimensa accusative nom. virroittimensa virroittimensa gen. virroittimensa genitive virroittimensa virroittimiensa virroitintensa partitive virroitintaan virroitintansa virroittimiaan virroittimiansa inessive virroittimessaan virroittimessansa virroittimissaan virroittimissansa elative virroittimestaan virroittimestansa virroittimistaan virroittimistansa illative virroittimeensa virroittimiinsa adessive virroittimellaan virroittimellansa virroittimillaan virroittimillansa ablative virroittimeltaan virroittimeltansa virroittimiltaan virroittimiltansa allative virroittimelleen virroittimellensa virroittimilleen virroittimillensa essive virroittimenaan virroittimenansa virroittiminaan virroittiminansa translative virroittimekseen virroittimeksensa virroittimikseen virroittimiksensa abessive virroittimettaan virroittimettansa virroittimittaan virroittimittansa instructive — — comitative — virroittimineen virroittiminensa

Hyponyms

• saksivirroitin (“pantograph”)
• tankovirroitin (“trolley, trolley pole”)

Further reading

• “virroitin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

virroitin

1. first-person singular past indicative of virroittaa