voimistelu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Derived from the term voima ‎(strength)

Noun[edit]

voimistelu

  1. gymnastics
  2. calisthenics

Declension[edit]

Inflection of voimistelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative voimistelu voimistelut
genitive voimistelun voimistelujen
voimisteluiden
voimisteluitten
partitive voimistelua voimisteluja
voimisteluita
illative voimisteluun voimisteluihin
singular plural
nominative voimistelu voimistelut
accusative nom. voimistelu voimistelut
gen. voimistelun
genitive voimistelun voimistelujen
voimisteluiden
voimisteluitten
partitive voimistelua voimisteluja
voimisteluita
inessive voimistelussa voimisteluissa
elative voimistelusta voimisteluista
illative voimisteluun voimisteluihin
adessive voimistelulla voimisteluilla
ablative voimistelulta voimisteluilta
allative voimistelulle voimisteluille
essive voimisteluna voimisteluina
translative voimisteluksi voimisteluiksi
instructive voimisteluin
abessive voimistelutta voimisteluitta
comitative voimisteluineen

Derived terms[edit]